Verta luovuttamas - Donating blood

Miu viijeis kerta ol tännää. Hemppa ol aika lailla alakantis, eikä ihmekkää ko on olt vähä vaivaa, mut kuitekii raja ylitty nii jot kelpuuttiit miut luovuttammaa. Pittää syyvä nokkosta, onneks sitä on kaapis. Rautatablettiloitakii oisin saant, mutten ottant, syön mieluummi nokkosta. Hirmusest ol taaskii ihmisii liikkeel, se on ain hienoo.

It was my fifth blood donation. Hb was rather low, only just above the limit, so I must add dried nettles to the cookings. They would've given me pills but I prefer the nettles. A lot of people had come to donate, which is always nice in a faith-in-humanity-restored-kind-of-way.




Enne varsinaisele toimintopaikale männöö käytii Aka kans syömäs Kaupungi Parraas Ravintolas lounasta, hää halus tarjota mist isokokone ja lämmi kiitos. Kanasalaati söin, ol maukas, ja mite hyö tiesiitkii laittaa sekkaa pestoo ja aurinkokuivattuu tomaattii, iha ko minnuu varte! Siin varttuis käin ostamas vähä korttipohjii ja sit ko siin luumuilin ni miehä näi tälläsii jännii koodiloi seinäs ja het kuvasin. Mitä hyö lienööt. Tuole HV-lyhenteelehän on perinteisest olt tietty vastine (Lapilahe Linnut, avaruussketsit, EVVK, muistaakskuka?) mut luulisin jot täs yhteyves se ei sitä tarkota. Miehä oon siis vastikkää kahtont Imitation Gamen ja Enigman ja kuunnelt Alan Turingin elämäkertaa äänkirjan, nii jot oon ikkääko virittynt näile taajuuksile.

A dear friend of mine wanted to buy me lunch in the Best Restaurant in Town first, though, so that we'd be strong and nourished on the blood donation bed. I had a chicken salad which was really good, with pesto and sundried tomatoes - you'd think they knew I was coming and prepared the dish according to my taste. But even before lunch while I was waiting for my friend I noticed these codes on a wall. Of course I took a photo. Things like this are always interesting. To me, at least. Now I'm wondering what the markings mean. (Yes, I've been watching The Imitation Game, Enigma as well as listening to Alan Turing's life story, audio book version, so I am tuned to this kind of stuff.)

Ketjuu ja huivii - Viking knit and a shawl

Se on melko tarkkaa kaks kertaa pitemp tuo ketju vejettyn. Nii jot tuos ois nyt nelkytviissenttine pätkä mist saattas tehä vaik kaulakorun. Koha hänest mikä sit tulloo, ei viel voi tietää enneks hää kertoo.

The viking knit just about doubles in length when pulled. So there's now 45 cm of it, which would make a necklace for instance - if that's what it decides to be. I do not know yet until it tells me.



Sit tein toisekii simpukkahuivi, ensimäine ol Puro Batikist, tää on nyt Saanast, vähä muuttelin ohjetta. Lankaa jäi viel melkei kilo, nii jot eikhä tuota tehtäne toinekii ja sitkii on viel melkei villapaitaa varte langat jälel.

I made another shawl with this pattern with small changes to the original. I still have almost a kilo of this yarn left, so I'm making another shawl and then perhaps a jumper, we'll see.

TSI-ruokapäivä - DIY food day

Tähä vois laittaa kuvan esmes hernekeitost elikkäs hernarist, mitä tännää keittelin kolme tuntii puuhellal. Sekkaa män yks kasvisliemikuutio ja paistettuu pekonii eikä sit muuta. Sitä tul kolmise litraa, ja niiko muino Twitteris todettii, #kaikkimeni. Mut se nyt ei oo kauhee sillee edustava ruoka, nii jot en kehtaa kuuvvaa laittaa. Sanonpaha vaa, jot ol parempaa ko purkist tuleva.

Hernari lisäks tein vaahtokarkkiloi taas, täl kerral lisäsi vähä mustikoist nestettä seoksee ni ei tult iha valkosii. Keittelin myös fudgee ja se on nyt hyytymäs jääkaapis yö yli. Maku ol kohillaa omnom jos vaa hyytyy sopivaiseks.

I could add a photo of peasoup here, but due to the unattractiveness of it, I won't. It's not a beautiful soup. But it was tasty - I cooked it for three hours on the wood stove, added one veggie broth cube and some bacon, and we ate nearly the whole three litres of it. In Finland pea soup is sold in cans, it's cheap and rather tasty to be honest, but this homemade version was way better.

I also made marshmallows again, this time I added some of the purple juice from a batch of thawed blueberries. It added a nice tint and gave some taste too, in addition to the vanilla I added to the mix. Then I made fudge which is now in the fridge and will stay there overnight, the taste is really good and now I'm just hoping it will settle properly so I can cut it to pieces. If it will not co-operate, I shall eat it with a spoon.



Lähös olliit. Tietäät jot talvi on tulos. Huokaus.

They're leaving again. Winter is coming and they know it. Le sigh.





Iltasil sain viel pari metristä pätkää pujoteltuu viikinkipunoksee ja sit tuumasin jot piisaa ja otin puikolt pois. Tännäköstä se on enne vetämistä, huomen mie mittaan tän vetämättömä mitan ja sit uuvestaa ko on vejetty, ni tietää suuripiirtei paljoks se vennyy. En oo millokaa muistant mitata, jos nyt vaik muistas. Tää on Vintaj Natural Brass-lankaa, mikä on valmiiks tuommosta kivaväristä eikä muuta väriää sit myöhempääkää. Kuparmetalliloil ko on tapan kerätä patinaa, jossei sitä sit aluperi lissää kanamunal, rikkimaksal, mustapatinal tai muil aineil.

During the evening I added two meter-long strips of wire to the viking knit, then decided I'm done. Or at least my fingers are. Tomorrow I will measure this piece as is and then again after pulling it through the draw plate to see how much longer it becomes, I always forget to do that so I've no idea what the difference is. This is Vintaj Natural Brass wire, which is coloured so that it stays the same colour and does not build a patina. Copper-based metals are my favourites but they always change colour and not always beautifully, unless you add the patina yourself with a boiled egg, liver of sulphur or other patina agents.

Jotakii sinistä - Something blue

Mere ystäväle haluttii kaulakoru. Lempivär ol sinine. Näil evväil aloin kerätä helmii ja hoppeeta kulhoo.

I got a custom order: a necklace for a friend of the sea, whose favourite colour is blue. I gathered some beads and silver in a bowl and started planning.



Välil joutu keskeyttämmää työt, ko tää tul syllii ja vaati hellimää.

There were some interruptions, like a cat that wanted tenderness.



Käin aikonnaa fysioterapeutil tän miu vammai kans, ja hää sano jot vasenta kättä vois vaik vähä vahvistaa. Sen jälkee mie oon kasant noita korrui ranteesee ja alko tuntuu silt jot niitä on aika monta ni pistin höijät sit huviksei vaakaa. Ei oo viel sattaa rammaakaa, viel mahtuu! Niiko helmikamuloihe kans on monest tuumattu, paremp överit ko vajarit. Yks vipera berus tuplana ois just sopiva lisuke, mie vaa en oo varma onks miul tarpeeks hoppeeta jälel. Ja se 5,5 veivi puuttuu sekkii, pittää jossai kohtaa tilata.

Due to my handicap, I've got a lot of advice how to handle it. My ways of taking that advice might be a little original. A physical therapist once told me I needed to strengthen my left arm so I moved all my bracelets from my right wrist to the left. Today I fixed a broken one and added it and started to think they make a nice bunch so I decided to weigh them just for fun. Less than 100 grams! There's plenty of room for more! Me and my beading friends have long known that overdoing is the best way, after all. Now I'm thinking kinged vipera berus, a nice and heavy weave, I'm just not sure if I have enough silver wire left. And I need to order a mandrel for that, I'm still lacking the 5,5 mm.



Värit on mitä sattuu tähä aikaa pimmiist, mut tälläne siit sit tul. On Swarovskii, vuorkristallii, makkeevee helmii, sodaliittii ja hoppeeta.

The colours are way off at this time of darkness but this is what I came up with. There's Swarovski, rock crystal, freshwater pearls, sodalite and silver.

Winter is coming. Duolingo knows.

Jep.
Yep.

No daa, ruokaa - Well duh, food

Mut tehhääs enis vähä hommii. Meil o talvi tulos, talvi usseest tietää lunta, joskii muutama viime talv on olt vähä sillee kiikukaaku sen suhtee. No kuitekii. Meil käyp maalimaparas tieauraaja, ja kylhä hää jo nää kennäät tuntoo, mut miul nyt vaa on tapa merkitä tiepielet syksyl (sitäpaitsiksee on kiva ajjaa pimmiil kottii ko heijastimet tuikkiit ajovalois.). Nii jot käin laittamas aurauskepit.

But first some work. Winter is coming, which usually means snow although the last few winters have been quite unreliable in that sense. Anyway. We have a deal with the best snow plough driver of the world, he comes and clears the road with his tractor (and most of the yard as well for which I am ever so grateful, somewhat challenged physically as I am.) He knows our yard and road like the back of his hand, but it's a habit of mine to do this every fall (besides, I like to drive home with the reflectors twinkling in the headlights, it's cosy.) So I went and put up the snow plough markers.



Sithä mie tulin sissää ja käinkii kokkaamaa. Pullaa tein ja quichen ja kaurakeksin.

Then I came inside and started cooking: a quiche, buns and an oatmeal cookie.



Tännää käin markkinois. Miul on kaks vakioo mitä ostan ain eikä rinkel oo kumpkaa, en oo millokaa rinkelist nii perustant. Mut Pajuniemi myyp hirvisalamii ja Artun koiratarvike possusaparoita, tietyst paljo muutakii tarpeellista koirile ja koiraihmisile mut täl kertaa ei nyt olt rahhaa  muita tarpeita. Saparot otettii usottakstyö ilol vastaa. Hirvisalamii ol kuus, sellasii chorizokokosii ovat, yhe pilkoi samatie ja tein pastasalaati. Sekkaa fetaa ja oliivii ja aurinkokuivattuu tomaattii ja valkosipulkastiketta ja -majoneesii ja sithä mie vaa istuin ja söin ko hupsu.

Twice a year there's the village fair with sellers from around the country. The tradition is to buy a kringle from the fair but it's never been my cup of tea. I do however have two purchases every time: a small butcher shop sells different sausages and other processed meat, and they have these salamis - more like chorizos actually in size and taste - made of elk meat. They're delicious. So I got them and then some pigtails from my trusted dog supply vendor. They sew collars and leashes and whatever you need, but this time I didn't have money other needs than the pigtails. The dogs greeted them with great joy, I can assure you. The salami on the other hand, well, one of the six I bought ended up in a pasta salad with sundried tomatoes and feta cheese and olives and garlic salad sauce. I made a huge bowl of salad, then sat down and ate. For quite a long time.

Korrui - Jewellery

Tuntuu pientä virikettä korupuolel, kahotaa mite pitkää sitä piisaa. Nää tein eile, hoppeeta, lassii ja patinoituu messinkii.

I feel a slight tingle in my jewellery-making muscle, we'll see how long this will last. These I made yesterday, glass with silver and patinated brass.



Näis on akvamariinii ja vuorkristallii ja hoppeeta.

These are made of aquamarine, rock crystal and silver.