65 Käsityöt, Kotiteollisuus... ja muukii raskas musiikki käyp, kiitoksii vaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjasto. Näytä kaikki tekstit
maanantai 5. kesäkuuta 2017
Kuume - Fever
Ei oo vuosii oltkaa lentsuu ja nyt taas.
Having a flu, first time in years.
Jooh elikkäs mie löysin sellasen ko aliexpress, ko olin ehtimäs miu uutee osamaksuluurii kuorii, sellasi mielellää nörttihenkisii. Siel yhet onkii, Tardikset, jossai vaihees ne hankin koha kerkiin. (Toothlessin oisin halunt, mut sitä ei löytynt miu puhelinmallile, hö.) Sit aittelin jot ko sain muutama kuukauve putkee nyt töitä ni mihi mie ne kaik tienatut rahat laitan ko vanha lompsa alko repsottaa sielt ja täält ja ei-nii-yllättäi aliexpress tarjos siihekii ratkasun. Ne ketkä tietää Harry Potterin tietäät tänkii.
I finally found aliexpress when looking for a nice geeky case for my new monthly payment phone. There actually is a Tardis-themed one I'm going to purchase at some point. (Actually I would have wanted a case with Toothless on it, especially the one with just the eyes and snout, but there weren't any for my phone model WHICH SUCKS BIG TIME.) I also needed a new wallet for all the money I'm going to earn now that I have a few months continuous work. My old wallet was falling apart. So there. Mischief managed.
Iha vast tänä talven oon laajentant yleissivistystäi anime puolele ja siinhä nyt ei olt epäselvyyttäkkää mikä hahmo on lemppar. Löyty sit neljä taalan lompsa minkä mie pyhitän eläkesäästämissee. Toothlessii en löytänt lompsanakkaa, hö.
I watched my first anime films this winter (finally) and it was pretty predictable which character I found the most adorable. This one cost 4 dollars including postage. But didn't find a Toothless wallet either WHICH SUCKS etc. Anyway, this wallet is dedicated for my pension savings. So far it's empty.
No sit nää kaverit - kirjoi en oo lukent, mut ko elokuva tul kirjastoo ni het varasin ja nyt se on nähty. Ei huono! Antti Holmast tykkään muutekii - lukekaa se Kauheimmat runot, se on mahtava - ni et senkii takkee. Tykkäsin.
Tatu and Patu are two anarchistic brothers who are inventors and live in Strangeville. There's a series of childrens' books about them, the movie was released last year and the dvd is now at the library. I liked it.
Sit meil on sellane nörttikirppis mist aina välil tekköö löytöjä, niiko nyt tää, mitä oon halunt pelata ehkä vuosii, mut miul ei oo olt riittävä tuoretta pelikonetta enneko nyt veli veikkone sellase miule järjest talvesyvämel. Alottelin sillo Assassin's Creedil ja niitä on viel pellaamatta jokune, sit sen jälkee ko alotan tän, ni eipähä tarvihe vuotee muuta tekemistä kehitelläkää.
Mut enne Skyrimii pittää viel selvitä kahest jaksost sellasta sarjaa ko Epäilyksen polttopiste, mikä tul telkkarist joskus muino, ja mikä ihme kyl löytyy Heilikirjastoist sielt täält melkei kokonaa. Varauksetha ei maksa mittää nykysii nii jot hyvä on varata vaik tuolviisii seihtemä ossaa ja saaha ne kotkirjastoo kuletettun. Kuumeilles oon nyt sit ihastelt Helen Mirreni taitoo, ja oha nois muutekii näyttelijät iha huippui, siel on kaik Fiennesist Capaldii vilahtant joukos.
I'm a member of a nerdy flea market online which has improved my life a lot (I'm looking at my Police Box lunch box with love). Someone was selling Skyrim at a bargain price so naturally I went for it - I have wanted to play it for years but haven't had a console/computer that could run it until now. I got a PS3 via my brother in the winter and then got about five Assassin's Creed games which I absolutely love. Now I can add Skyrim to the menu as well and if my friends are to be trusted (and they usually are) I will not need anything else to do for about a year.
Before Skyrim I need to finish the legendary 90s tv series Prime Suspect, though. It was available here and there in the cooperating libraries so I ordered all the episodes and now I'm nearly done, only two of the seven episodes left. Helen Mirren is great as are the other actors, from Fiennes to Capaldi. Suberb acting, great plots.
lauantai 28. tammikuuta 2017
UFOloi - UFOs
Neuloja UFO ei liitele taivaal, ko se on keskeneräne juttu (unfinished object). Niitä oon täs jälitelt eri laatikoist ja pistänt takasii työ alle.
A knitter's UFO is not in the sky but an UnFinished Object. I have been tracking them from drawers and yarn baskets and started working on them again.
Nää kyl jo valmistuit, mittatilauskynsikkäät tätsyle ja myöskii mittoi mukkaa tehyt 2 pussukkaa työkaveri uuvele Honor kasile.
These are finished though. Custom ordered fingerless gloves for auntie and two custom made pouches for my colleague's new Honor 8 phone.
Assassin's Creed.
Kalevalaneuleet/Idän neito
Tuo kuvasoleva virhe on sittemmi korjattu, nii.
There's an error there but I fixed it already.
Tardis Tribute
Saas nähä.
We'll see about this.
Tuubihuivi.
A tube-shaped scarf.
Jämist torkkupeittoo.
A blanket for naps made out of leftover yarn.
Ei nii mitää muistikuvaa mite tätä neulotaa. Aivoile työtä, ohje on talles onneks.
I haven't got a clue how this pattern was knitted. A bit of brainwork coming up with it. Fortunately I have the instructions still.
Sukkaa, perus- ja pöllösellasta. Väri on jälkimäises väärä, pies olla petrooli.
Socks, basic and others with owls. The colour is all wrong in the second pic, should be teal - petrol.
Ja jokavuotine paniikki yöunet männöö mitä hittoo mie sit tien jos -sessio on jällee läpikäyty ja auto män katastuksest läpi. Saatoin halata katsastusmiestä, toki kysäsin enis luvan jot saapiks.
I also survived the yearly I cannot sleep oh this angst what will I do in the worst case scenario -session, meaning that the car passed the inspection. I may have hugged the inspector (after asking for his consent, of course).
Kotitekosta pastaa on syöty melkei joka päivä.
We've eaten home made pasta almost every day.
Ja sit jotakii mahottoma hienoo. Tiiättähä työ ko joku pääsöö julkisele vähäks aikaa töihe ja alkaa välittömäst suhmuroija kaverloile etuja? No niihä miekii. Ehotin jot jos pyyvettäs Kortelaise Anna käymää kertomaa Viipurist ja sikäläisii sukujuurii ehtimisest, ja näihä myö sit tehtii ja Anna suostu. Myö tavattii joskus muino viime vuossadal, näätse, ja häähä on sen jälkee kirjotelt usseemma kirja sekä tieto- että fiktiopuolel ja olt telkkaris ja vaikmitä, sen lisäks et on muute vaa mahtava tyyppi, nii jot tuumattii jot ihmisil vois olla kiinnostusta. No, jokkuu muukii ol sitä mieltä jot mukava jot hää tul meile käymää - tuolit loppuit monnee kertaa ja lopulline kuuntelijamäärä ol jotakii yl 130, mikä tääl meil on aika huikee suoritus. Luento ol äärimmäise mielenkiintone ja ihmiset kuunteliit nii hiljaa, jot lainauskonnee piippaus kuulu välil tuolt kaukaa tiskilt ast. Kiitos Anna mahtavast illast!
And then something awesome. You know when a person starts working for the public side and immediately begins to favour their friends? Yeah well me too. I suggested we could ask Anna Kortelainen to visit and tell us about her search for family members in Vyborg. We did and she said yes. We met in 1990 and since then she's written several books, fact and fiction both, been on TV and what not (not to mention she's just a wonderful person) so I figured some interest might arise if she came to visit. Indeed it did! We ran out of chairs several times and I counted more than 130 listeners, which is HUGE here in our hoods. Her story was extremely enchanting and we all listened so silently I could sometimes hear the library book code reader beeping all the way from the desk. Thanks, Anna, for a wonderful evening!
A knitter's UFO is not in the sky but an UnFinished Object. I have been tracking them from drawers and yarn baskets and started working on them again.
Nää kyl jo valmistuit, mittatilauskynsikkäät tätsyle ja myöskii mittoi mukkaa tehyt 2 pussukkaa työkaveri uuvele Honor kasile.
These are finished though. Custom ordered fingerless gloves for auntie and two custom made pouches for my colleague's new Honor 8 phone.
Assassin's Creed.
Kalevalaneuleet/Idän neito
Tuo kuvasoleva virhe on sittemmi korjattu, nii.
There's an error there but I fixed it already.
Tardis Tribute
Saas nähä.
We'll see about this.
Tuubihuivi.
A tube-shaped scarf.
Jämist torkkupeittoo.
A blanket for naps made out of leftover yarn.
Ei nii mitää muistikuvaa mite tätä neulotaa. Aivoile työtä, ohje on talles onneks.
I haven't got a clue how this pattern was knitted. A bit of brainwork coming up with it. Fortunately I have the instructions still.
Sukkaa, perus- ja pöllösellasta. Väri on jälkimäises väärä, pies olla petrooli.
Socks, basic and others with owls. The colour is all wrong in the second pic, should be teal - petrol.
Ja jokavuotine paniikki yöunet männöö mitä hittoo mie sit tien jos -sessio on jällee läpikäyty ja auto män katastuksest läpi. Saatoin halata katsastusmiestä, toki kysäsin enis luvan jot saapiks.
I also survived the yearly I cannot sleep oh this angst what will I do in the worst case scenario -session, meaning that the car passed the inspection. I may have hugged the inspector (after asking for his consent, of course).
Kotitekosta pastaa on syöty melkei joka päivä.
We've eaten home made pasta almost every day.
Ja sit jotakii mahottoma hienoo. Tiiättähä työ ko joku pääsöö julkisele vähäks aikaa töihe ja alkaa välittömäst suhmuroija kaverloile etuja? No niihä miekii. Ehotin jot jos pyyvettäs Kortelaise Anna käymää kertomaa Viipurist ja sikäläisii sukujuurii ehtimisest, ja näihä myö sit tehtii ja Anna suostu. Myö tavattii joskus muino viime vuossadal, näätse, ja häähä on sen jälkee kirjotelt usseemma kirja sekä tieto- että fiktiopuolel ja olt telkkaris ja vaikmitä, sen lisäks et on muute vaa mahtava tyyppi, nii jot tuumattii jot ihmisil vois olla kiinnostusta. No, jokkuu muukii ol sitä mieltä jot mukava jot hää tul meile käymää - tuolit loppuit monnee kertaa ja lopulline kuuntelijamäärä ol jotakii yl 130, mikä tääl meil on aika huikee suoritus. Luento ol äärimmäise mielenkiintone ja ihmiset kuunteliit nii hiljaa, jot lainauskonnee piippaus kuulu välil tuolt kaukaa tiskilt ast. Kiitos Anna mahtavast illast!
And then something awesome. You know when a person starts working for the public side and immediately begins to favour their friends? Yeah well me too. I suggested we could ask Anna Kortelainen to visit and tell us about her search for family members in Vyborg. We did and she said yes. We met in 1990 and since then she's written several books, fact and fiction both, been on TV and what not (not to mention she's just a wonderful person) so I figured some interest might arise if she came to visit. Indeed it did! We ran out of chairs several times and I counted more than 130 listeners, which is HUGE here in our hoods. Her story was extremely enchanting and we all listened so silently I could sometimes hear the library book code reader beeping all the way from the desk. Thanks, Anna, for a wonderful evening!
lauantai 17. joulukuuta 2016
Ruokaa - Food
Tää kaunokaine killuu Valtiohotelli kuuses. Siel sali puolel on tarjol jouluateria, minkä pääsin kiitos työnantajan syömää, ja kylhä se ol, voi että se olkii. Masu muistaa tätä lämmöl viel pitkää.
This is an ornament from Imatran Valtionhotelli's yule tree. They serve the best yule menu ever - I had the unique opportunity to eat there thanks to my employer and I will cherish this for years. It was so delicious.
"Porkkala" on uus resept mil pies saaha porkkanast kylmäsavulohe olosta. Vegaanit ol löytäneet tän jostakii Ameriikast ja sit se levitä humaht tänne nii jot tuo savuaromi on olt vähä sielt ja täält loppu. Miul on nyt erä jääkaapis ja koht testataa.
"Porkkala" (combination of Finnish words for carrot and fish) has been the most hyped recipe lately - a way to transform carrots into something which apparently is very much like cold smoked salmon. Some vegans saw the recipe on some American page, made a video in Finnish about it and now it's spreading like wildfire in Finland. So much so that liquid smoke aroma has been sold out here and there. I made a batch and it's now in the fridge ready for testing.
lauantai 19. marraskuuta 2016
Ruokaa - Food
Mut ensiks, se luvattu paremp kuva.
But first, the better photo I promised.
Meijä perskekohallitusha se on sitä mieltä jot myö pätkätyöläist ja työttömät ja muut loishenkilöiset ollaa nii persiest, jot meitä pittää aina vaa rankasta. Viittaan nyt tietystkii tähä viimisimpää lakkii työttömyysturva heikennyksist. Näiolle julistan nyt, jot anteeksvaa, ihmisen voip ajjaa ahtaale mut sit ei ehkä kannata ennää varttuu jot se ei muuttas toimintatapojaa. Mie, vankkumato kotimaise kannattaja, käyn nykysii Lidlis ja ostan just sitä mihi vähät rahat piisaa enkä välitä paskan vertaa on hää tehty mis tahojaa. Nii jot täs. Lidl, jotta pientulosetkii voisiit syyvä välist herkkuu.
Our worst-ever government (and that is saying something) just decided to cut unemployment benefits some more. The fact is you can corner a person but if you do, do not expect them to do something they might never have done before. I have always been an ethical buyer and tried to buy as much Finnish stuff as possible. That is in the past now. I shop at Lidl and buy whatever I can, not giving a flying fuck where it's from. Lidl, so that poor people could eat tasty stuff, too.
Toiseksee oon oppint jot lauvantait on hyyvvii punalappupäivii. Täs ois härkistä ja vihiksii, pekonii ja lihiksii (kaho! Runo! Se on tää miu karjalaine verrein, tiijättähätyö) ja risottoriisii ja mangorahkaa ja jasmiin-pitkäriisii ja reissumiestä ja majoneesii ja mitä kaikkii. Nyt on taas pakkane pullollaa. Harmi ko Suomes ei oo sammaa ko muuval jot alennettaa viel enemmä mitä lähemmäs päivämäärät tulloo - Prismoloihe 60% alet ei tääl maal paljoo lohuta. Mut on tääkii hyvä. Paremp ko ei mittää.
I have also learned the best time of week to find reduced prices (meaning stuff that's about to get old and therefore on sale) is the weekend. There's Mexican mayo (up yours Donald), meat substitute made out of fava beans, some pies with veggies, sausages, meatballs, risotto rice as well as parboiled/jasmin rice mix, bacon and bread, mango quark and whatnot. My freezer is full to the brim. Too bad they only reduce with 30% here, some bigger stores do 60% but they're too far away to be of any use.
Eilehä sit pit tietyst heti tehä ja teetättää siit hienost jutust tulostettu versio. Rojektin nimi on Sotahistoriast uutta opetusmateriaalii Elikkäs täälpäi on haastateltu ihmisii, ketkä sova aikaa olliit 6-18-vuotiaita, ja kyselty jot mite hyö sovan kokkiit ja mitä siit muistaat. Haastattelijan ol mahottoma taitava folkloristi Mikko Europaeus kenne Hiitolanjok-kirja on miu ostoslistallai. Vastaava tutkimus tehtii Viros. Siit synty neljäpuolsattaa sivvuu materiaalii, mist valittii kymmenä tarinaa ja niist tehtii lapsile sopivii sovast kertovii sarjakuuvvii. Tekijöin sellast nuoret taiturit ko Irina Raski, Tapio Mömmö, Teemu Heikkinen ja rojektipäällikkö Juha-Pekka Natunen. Se sarjakuvaosio on nyt täs, luvettavis ainakii paris kirjastos täälpäi.
Sit samast materiaalist on luotu roolpeli elikkäs larppi. Sen kirjotti larppiguru Mike Pohjola. Ajatus on, jot näitä tapahtummii vois larpata tääl meilpäi autenttisil paikoil ko täälhä nää on tapahtuntkii, mut jos se ei onnistu ni ainakii voip kouluis opettajat ja oppilaat vetässä pienet larpit kuiva sotahistoria tilal. Ja parastaha täs on, jot koko tää materiaalpuol on vappaast netist ladattavis tuolt, ja se tullaa kääntämää neljäletoist kielele, viijää ympär Eurooppaa ja sovitettaa er maihi sopivaks. Nii jot jos meil ol tääl puniki kersa ja valkose kersa samal luokal, ni miettikäähä mite tää sävväyttää jossai vaik Espanjas, mis samatyyline hommel ol parikyment vuotta myöhempää ko meil Suomes. Tutustukkaa ja tulostakkaa! Ja larpatkaa. Miehä oon aina halunt mukkaa larppaamaa, erityiset Halat hisarii, mut ei oo olt mahollisuutta. Niijot larppaan nykysii rojektisuunnittelijaa iha joka päivä, samote aikuista, jälkimmäistä vähä huonommal menestyksel. (Pakolline puujalkavitsi ol sit niiko siin). Jos tää miu tilantein joskus paranoo, oon mukan.
Yesterday I printed and then visited the copying center of the town hall and came back with a printed copy of the great thing I mentioned before.
There's been a project called From War History to Modern Education. Some 20 locals were interviewed about what it was like to be a child or a teenager during the war (people who were ages 6 to 18 back in the day). A corresponding interview took place in Estonia. Over 450 pages of material was gathered. Ten stories were then chosen to be processed into comics about what the war was like for children.
Then there's a live action role play (larp) too, created from the same material. The idea is that people can travel here to larp in the authentic places where the stories actually happened. If that's not possible, the larp can be used in schools to teach war history in a completely novel way. All of this will be translated into 14 languages, localized for different European countries and distributed there. At the moment though it's only in Finnish (will report the English version soonest possible).
I've always wanted to take part in a larp, especially Halat hisar but haven't had the possibility. Hopefully things will improve one day and I will get the chance.
maanantai 31. lokakuuta 2016
Kekri!
Kekri, tunnetaa myös nimil Samhain, Halloween, All Hallows' Eve, pyhäipäivä. No meilpäihä se on ain olt kekri, mitä tuota muuttelemmaa. Jos joku haluvaa juhlii halloweeni nimel ni miu puolest, samat pileethä ne on kuitekii. Tarkottaa jot muistetaa kuolleita, ja syyvää. Hyväst ja paljo. Tälviisii meil Karjalas! Tätä eesauttaa kovast se, jot tälle päiväle sattu tilipäivä. Heh.
Kekri, also known as Samhain, Halloween, All Hallows' Eve or All Saints' Eve. In Karelia it's always been Kekri. Nowadays we have a lot of Halloween stuff in the stores, dress-ups and so on - whatever floats your boat, I say. For me Kekri means remembering the dead and eating well ('cos that's how we Karelians roll, duh.)
Kissoi on ennää neljä. Tää kuvasoleva mänetti pitkäaikasen kaveriisa, muihe kans se ei oikei viihykkää, nii jot on olt sit mius kiine jonkii aikaa. Silitellää ja toivutaa surust. Tää on myöskii se täysvilli navettakissa, mihi ei olt ihmiskäs koskent enneks se pelastettii meile. Kesyyntymine kest melko tarkkaa puoltoist vuotta. Syllii ei anna ottaa vieläkää, mut vieree tulloo omil ehoillaa.
We now have four cats left. This one lost her companion and has some beef with the other cats so she's been hanging out with me for some time now. We cuddle and recover from grief. This is the totally wild barn cat which hadn't been touched by humans before she was rescued and brought to me. It took just about one and a half years to tame her - or rather, for her to accept people as tolerable. She still doesn't allow being picked up but comes to cuddle with me, on her own terms.
Nii se lumi mikä tul, se män jo ja nyt tul vähä lissää. Jokkuu ol kehittänt sellase termin ko Sylvi, syys-talvi-yhistelmä, miust se on hauska nimi tälle vaiheele ko ei oo oikei mikkää vuuveaika.
The snow that came went just as fast and now we got some more. Someone in Finland had invented a word for this autum-winter phase, from the Finnish words syksy-talvi -> Sylvi. It's also a woman's name as you probably guessed. I like it, it's a fun way to describe this I-don't-know-what-season-it-is-time of year.
Miul on tää viikko lommaa kirjastost ni mitä mie tein ekan virallisen lomapäivän, no käin kirjastos. Nää on Marjaana Tykkyläise tekemii ja tehtii häne kans diili jot tuun ja ostan nää KAIK het ko voitan lotos. Hää lupas pittää peukkuloi jot voitto tulis. Tää alemp on muuteksee lohis, ko sil on neljä jalkaa. Jos niitä ois kaks, se ois wyvern. Iha vaa jot tiijättä jos vastaa sattuu tulemaa.
I'm on holiday from the library this week so naturally on the first official holiday day I visited the library. Good thing that I did, otherwise I'd have missed this exhibition. These are by Marjaana Tykkyläinen. I bumped into her as she was removing the sculptures and we made a deal: as soon as I win the lottery, I'll buy all her animal sculptures. This is a dragon by the way, as it has four legs. If it had two it would be a wyvern.
Ja sit kottii ja syyshommii elikkäs laitoin aurauskepit ja käin kaivelemas artisokat ylös. Ja koht ruuvalaittoo.
Then home, setting up the snow plough markers and digging up sunroots. Next, food.
Kekri, also known as Samhain, Halloween, All Hallows' Eve or All Saints' Eve. In Karelia it's always been Kekri. Nowadays we have a lot of Halloween stuff in the stores, dress-ups and so on - whatever floats your boat, I say. For me Kekri means remembering the dead and eating well ('cos that's how we Karelians roll, duh.)
Kissoi on ennää neljä. Tää kuvasoleva mänetti pitkäaikasen kaveriisa, muihe kans se ei oikei viihykkää, nii jot on olt sit mius kiine jonkii aikaa. Silitellää ja toivutaa surust. Tää on myöskii se täysvilli navettakissa, mihi ei olt ihmiskäs koskent enneks se pelastettii meile. Kesyyntymine kest melko tarkkaa puoltoist vuotta. Syllii ei anna ottaa vieläkää, mut vieree tulloo omil ehoillaa.
We now have four cats left. This one lost her companion and has some beef with the other cats so she's been hanging out with me for some time now. We cuddle and recover from grief. This is the totally wild barn cat which hadn't been touched by humans before she was rescued and brought to me. It took just about one and a half years to tame her - or rather, for her to accept people as tolerable. She still doesn't allow being picked up but comes to cuddle with me, on her own terms.
Nii se lumi mikä tul, se män jo ja nyt tul vähä lissää. Jokkuu ol kehittänt sellase termin ko Sylvi, syys-talvi-yhistelmä, miust se on hauska nimi tälle vaiheele ko ei oo oikei mikkää vuuveaika.
The snow that came went just as fast and now we got some more. Someone in Finland had invented a word for this autum-winter phase, from the Finnish words syksy-talvi -> Sylvi. It's also a woman's name as you probably guessed. I like it, it's a fun way to describe this I-don't-know-what-season-it-is-time of year.
Miul on tää viikko lommaa kirjastost ni mitä mie tein ekan virallisen lomapäivän, no käin kirjastos. Nää on Marjaana Tykkyläise tekemii ja tehtii häne kans diili jot tuun ja ostan nää KAIK het ko voitan lotos. Hää lupas pittää peukkuloi jot voitto tulis. Tää alemp on muuteksee lohis, ko sil on neljä jalkaa. Jos niitä ois kaks, se ois wyvern. Iha vaa jot tiijättä jos vastaa sattuu tulemaa.
I'm on holiday from the library this week so naturally on the first official holiday day I visited the library. Good thing that I did, otherwise I'd have missed this exhibition. These are by Marjaana Tykkyläinen. I bumped into her as she was removing the sculptures and we made a deal: as soon as I win the lottery, I'll buy all her animal sculptures. This is a dragon by the way, as it has four legs. If it had two it would be a wyvern.
Ja sit kottii ja syyshommii elikkäs laitoin aurauskepit ja käin kaivelemas artisokat ylös. Ja koht ruuvalaittoo.
Then home, setting up the snow plough markers and digging up sunroots. Next, food.
maanantai 24. lokakuuta 2016
Syysjuttuloi - Autumn thingys
Joo. Niitä.
Yeah, those.
Vastpesty auto ja ilone renkaavaihtaja. Joka sit ol sitä mieltä jot se ohkane kerros vanteis ei tie mittää, enneko sit maantain kuutostiel olkii jot hitto autoha täräjää nii paljo jot hajovaa koht kässii. Nii jot sit ilone renkaavaihtaja otti tiistakaamun eturenkaat irti uuvestaa ja hiulas vanteet hanskal puhtaiks. Viksump ois voint tehä sen niiko samal, ja ehkä lykänt tuota autopessuukii.
A merry tyre-changer who washed the car just a week ago. Also, when I changed the tyres I thought the thin layer of mud was irrelevant, then on Monday on the highway I worried the car will break apart with the tyres shaking so much. Which means I spent Tuesday morning taking the front wheels off again and cleaning the so-called irrelevant mud layer with my gloves. Now the ride is smooth. A smarter driver might have done it while changing the tyres the first time, and come to think of it, perhaps delayed washing the car until the roads are frozen.
Syksy on iha nättii, jos siitä tykkää.
Autumn is quite pretty, if you're into that sort of thing.
Niiko sanottu.
As I said.
Pellot on täys hanhii ja joutsenii ja kurkiloi ja kaikkii muita eteläämänijöitä. Metka liikkee tuntu täs kuvas, vaik köröttelin ykkösel jotten ois kaamottant tirppoloi lentoo, hyö nyt kaamottuit sit kuitekii.
The fields are full of geese, swans, cranes and other birdies heading south. There's a funny sense of motion in this photo though I was hardly moving, trying to drive as slow as possible so as not to scare the geese into flight. They decided to get scared anyway.
perjantai 21. lokakuuta 2016
Kirjoi! Books!
Miehä en oo muuta kerint ko töitä ja kirjoi. Nii ja syksyhommii.
I haven't had time for anything else than work and books. And some autumn chores.
Huber, Florian: Lupaathan tappaa itsesi
Jaatinen, Eila: Äläkä sure, Sakari
Köngäs, Heidi: Hertta
Sund, Erik Axl: Varistyttö
Binet, Laurent: HHhH: Heydrichin salamurhan jäljillä
Ensimäine ei oo ilone kirja. Se kertoo epätoivost kolmanne valtakunna romahukse jälkee ko venäläiset marssiit Saksan halki ja saksalaisilt on mänt kaik toivo. Eikä oo toinekaa, sekkii kertoo itsemurhast. Kolmais ol hieno kertomus Hertta Kuusisest ja Yrjö Leinost, tää lähtöö siit kiistanalasest näkemyksest jot Leino ol vasikka. Jatkan täst Ville Suhose Ompelijattaree muuteksee, kertomus viimosest Suomes telotetust naisest eli ompelijatar Martta Koskisest. Aikakaus kiinnostaa ja Hertta, Hella Wuolijoki ja Koskine erityisest. Kolme kamala vaarallista naista olliit hyö ainakii Valpo mielest. Välis yks ruotsalaine trilleri mikä ei ehkä olt iha nii hyvä ko olin luult. Ja sit tuo viijeis peilaa hienost Terhi Rannelan Frauta, peilaa, täyventää ja jatkaa ja ol erinomaine miust kaiki puoli. Täl hetkel lainas on vissikii kaheksakyment kirjaa, nii jot pikkuhiljaa pikkuhiljaa, ja pari dvdtä viel pääle.
The first book tells a gruesome story about the total despair the Germans felt after the Reich collapsed and the Russians marched through the country. The suicide rates were astronomical. The next one is about suicide, too. (No need to get alarmed though - this is a mere coincidence.) Third one is about Hertta Kuusinen, a communist lady who was considered extremely dangerous in the 40s and jailed a couple of times, and her communist husband who allegedly was a double agent (there are two opinions on this). I am continuing with the era with Seamstress, which is a story of the last woman who was executed in Finland in the 40s, again for her communism and the huge threat she posed to the nation (slight hint of sarcasm here, perhaps, on my part). That era, with the war and the Russian and the Germans messing around in Finland and the communists and right-wing extremists is really insteresting and fortunately books about the time pop up every week, or so it seems. Then I read a Swedish thriller which was an ever-so-slight disappointment, yet creepy as... well. The fifth book is about the assassination of Heydrich, extremely good and it worked well with Terhi Rannela's Frau (about Lina Heydrich) which I read a little while back. At the moment I have some 80 books from the library (and some dvds too) so might take a while to finish them all - I'm trying, though.
I haven't had time for anything else than work and books. And some autumn chores.
Huber, Florian: Lupaathan tappaa itsesi
Jaatinen, Eila: Äläkä sure, Sakari
Köngäs, Heidi: Hertta
Sund, Erik Axl: Varistyttö
Binet, Laurent: HHhH: Heydrichin salamurhan jäljillä
Ensimäine ei oo ilone kirja. Se kertoo epätoivost kolmanne valtakunna romahukse jälkee ko venäläiset marssiit Saksan halki ja saksalaisilt on mänt kaik toivo. Eikä oo toinekaa, sekkii kertoo itsemurhast. Kolmais ol hieno kertomus Hertta Kuusisest ja Yrjö Leinost, tää lähtöö siit kiistanalasest näkemyksest jot Leino ol vasikka. Jatkan täst Ville Suhose Ompelijattaree muuteksee, kertomus viimosest Suomes telotetust naisest eli ompelijatar Martta Koskisest. Aikakaus kiinnostaa ja Hertta, Hella Wuolijoki ja Koskine erityisest. Kolme kamala vaarallista naista olliit hyö ainakii Valpo mielest. Välis yks ruotsalaine trilleri mikä ei ehkä olt iha nii hyvä ko olin luult. Ja sit tuo viijeis peilaa hienost Terhi Rannelan Frauta, peilaa, täyventää ja jatkaa ja ol erinomaine miust kaiki puoli. Täl hetkel lainas on vissikii kaheksakyment kirjaa, nii jot pikkuhiljaa pikkuhiljaa, ja pari dvdtä viel pääle.
The first book tells a gruesome story about the total despair the Germans felt after the Reich collapsed and the Russians marched through the country. The suicide rates were astronomical. The next one is about suicide, too. (No need to get alarmed though - this is a mere coincidence.) Third one is about Hertta Kuusinen, a communist lady who was considered extremely dangerous in the 40s and jailed a couple of times, and her communist husband who allegedly was a double agent (there are two opinions on this). I am continuing with the era with Seamstress, which is a story of the last woman who was executed in Finland in the 40s, again for her communism and the huge threat she posed to the nation (slight hint of sarcasm here, perhaps, on my part). That era, with the war and the Russian and the Germans messing around in Finland and the communists and right-wing extremists is really insteresting and fortunately books about the time pop up every week, or so it seems. Then I read a Swedish thriller which was an ever-so-slight disappointment, yet creepy as... well. The fifth book is about the assassination of Heydrich, extremely good and it worked well with Terhi Rannela's Frau (about Lina Heydrich) which I read a little while back. At the moment I have some 80 books from the library (and some dvds too) so might take a while to finish them all - I'm trying, though.
perjantai 23. syyskuuta 2016
Musiikkii ja tiloloi - Music and spaces
Sain justii luvettuu Sami Yaffa - tie taipuu -elämäkerran. Ja olha se hyvä. Ois olt sittekii vaik en oiskaa pitkä linja Hanoifani. Rehelline ja hauska. Hää käyttää kirjas ilmasuu "päästä tiloihin" soittamisee liittyen ja tiijän nii mitä se tarkottaa.
I just finished the biography of Sami Yaffa. I've been his fan for decades but to be honest I would have enjoyed the book, fan or not. In the book he uses an expression of "entering spaces" when he's playing and I think I know exactly what he is talking about.
Nii jot tuos yks päivä ko sain kirjastost Ailu Valle levylöi ja pistin soimaa ku ajelin iltavuorost kottii, ol tuommone kuiva ja suht valosa ilta mut katuvalot kuitekii palloit jo, ja Valle räppäs stereois saameks, ni voin kertoo jot tilat olliit aika lähel.
So on the other night, after borrowing two Ailu Valle albums from the library, driving home from the evening shift, the weather was dry, it was (relatively, this is Finland after all) still light but the streetlights were on, and Mr Valle was rapping in Sami on the stereos, the spaces were quite close.
Ailu Valle: Sáhtán ja máhtán
Ai nii, tää tyyppi täytti kakstoist ja sai tietyst herkkuloi.
She is 12 already and got some treats for her birthday.
sunnuntai 18. syyskuuta 2016
Luettua - What I've read
Heinäkuu puolvälist tähä päivää oon lukent nää.
Since mid-July I've read these books.
Indriðason, Arnaldur: Haudanhiljaista
Anderson, Gillian: Liekkien näkijät
Murphy, Julie: Dumplin
Fry, Stephen: Koppava kloppi
Nummelin, Juri: Kirotun kirjan vartija
Johnson, Boris: 72 Virgins
Itkonen, Juha: Ajo
Hawkins, Paula: The Girl on the Train
Mather, Matthew: Kybermyrsky
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
Fry, Stephen: Fryn aikakirjat
Tegenfalk, Stefan: Vihan aika
Simukka, Salla: Valkoinen kuin lumi
Kaskiaho, Seija: Nikottelua
Erra, Jyrki: Berliinin ajokoirat
Manner, Max: K18
Rannela, Terhi: Frau
Saarinen, Saana: Siirtolapuutarhan varjoissa
Rowling, J.K. et al: Harry Potter and the Cursed Child
Johnsrud, Ingar: Wieniläisveljeskunta
Poznanski, Ursula: Vii5i
Poznanski, Ursula: Sokeat linnut
Poznanski, Ursula: Äänet
Sigurðardóttir, Yrsa: Kolmas merkki
Savage, Candace: Witch: The Wild Ride from Wicked to Wicca
Simukka, Salla: Musta kuin eebenpuu
Kolu, Siri: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Hassinen, Pirjo: Kalmari
Tolkien, Simon: Orders from Berlin
Sainio, Karita: Me emme elä samassa maailmassa kuin te
Marttinen, Annamari: Vapaa
Blaedel, Sara: Nimimerkki Prinsessa
Blaedel, Sara: Hyvästit vapaudelle
Pratchett & Gaiman: Good Omens
Blaedel, Sara: Unohdetut tytöt
Björk, Marja: Poika
Tuovinen, Tarja: Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa - naisena kriisipesäkkeissä
Vallgren, Carl-Johan: Varjopoika
Statovci, Pajtim: Kissani Jugoslavia
Näis ei taija olla yhtää sellasta mist en ois tykänt. Osast enemmä osast vähemmä. Esile voisin itellein uusin tuttavuuksin nostaa Poznanskin ja Blaedelin dekkarosastolt, sit mainittakkoo Simukka jonka trilogia oikeuvet on myyty puolee maalimaa ja mist on tulos ehkä uus Hunger Games, Rannelan Frau mikä kertoo rouva Heydrichist vertahyytäväl taval. Wieniläisveljeskunta ol karmeen hyvä sekkii. Myöskii transsukupuolisuutee liittyvät Poika ja Kesän jälkeen kaikki on toisin (ja Simukka osaltaa kans). Mut jos näist pies valita vaa yks suositus, ni oisha se keposee Kissani Jugoslavia. Siin on sellane kirja mist ei ossaa ehkees sannoo mintäi se ol hyvä, mut se vaa ol, pit lukkee yhelt istumalt, ahmimal, ja niiko Goodreadsis kamu mainihti "Kaikkea en välttämättä ymmärtänyt eikä tarvitsekaan". Mie nyt alottelen sama kirjottajan seuraavaa, Tiranan sydäntä.
I liked all of these, some more than others. Simukka's trilogy has been sold to all over the world and is on its way (hopefully!) to become the next Hunger Games. There were great female detective storytellers like Poznanski and Blaedel I hadn't read before, and some LGBT literature (including Simukka), There is a haunting story of an Iraqian asylum seeker in Finland on the list, and a bloodthrilling novel about Frau Heydrich. But if I could recommend just one book I'd go for Statovci's Kissani Jugoslavia (My cat Yugoslavia) which probably hasn't been translated, at least not yet. It was magical, yet I cannot clearly say why or what was so good about it. I'm going for his second novel next.
Since mid-July I've read these books.
Indriðason, Arnaldur: Haudanhiljaista
Anderson, Gillian: Liekkien näkijät
Murphy, Julie: Dumplin
Fry, Stephen: Koppava kloppi
Nummelin, Juri: Kirotun kirjan vartija
Johnson, Boris: 72 Virgins
Itkonen, Juha: Ajo
Hawkins, Paula: The Girl on the Train
Mather, Matthew: Kybermyrsky
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
Fry, Stephen: Fryn aikakirjat
Tegenfalk, Stefan: Vihan aika
Simukka, Salla: Valkoinen kuin lumi
Kaskiaho, Seija: Nikottelua
Erra, Jyrki: Berliinin ajokoirat
Manner, Max: K18
Rannela, Terhi: Frau
Saarinen, Saana: Siirtolapuutarhan varjoissa
Rowling, J.K. et al: Harry Potter and the Cursed Child
Johnsrud, Ingar: Wieniläisveljeskunta
Poznanski, Ursula: Vii5i
Poznanski, Ursula: Sokeat linnut
Poznanski, Ursula: Äänet
Sigurðardóttir, Yrsa: Kolmas merkki
Savage, Candace: Witch: The Wild Ride from Wicked to Wicca
Simukka, Salla: Musta kuin eebenpuu
Kolu, Siri: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Hassinen, Pirjo: Kalmari
Tolkien, Simon: Orders from Berlin
Sainio, Karita: Me emme elä samassa maailmassa kuin te
Marttinen, Annamari: Vapaa
Blaedel, Sara: Nimimerkki Prinsessa
Blaedel, Sara: Hyvästit vapaudelle
Pratchett & Gaiman: Good Omens
Blaedel, Sara: Unohdetut tytöt
Björk, Marja: Poika
Tuovinen, Tarja: Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa - naisena kriisipesäkkeissä
Vallgren, Carl-Johan: Varjopoika
Statovci, Pajtim: Kissani Jugoslavia
Näis ei taija olla yhtää sellasta mist en ois tykänt. Osast enemmä osast vähemmä. Esile voisin itellein uusin tuttavuuksin nostaa Poznanskin ja Blaedelin dekkarosastolt, sit mainittakkoo Simukka jonka trilogia oikeuvet on myyty puolee maalimaa ja mist on tulos ehkä uus Hunger Games, Rannelan Frau mikä kertoo rouva Heydrichist vertahyytäväl taval. Wieniläisveljeskunta ol karmeen hyvä sekkii. Myöskii transsukupuolisuutee liittyvät Poika ja Kesän jälkeen kaikki on toisin (ja Simukka osaltaa kans). Mut jos näist pies valita vaa yks suositus, ni oisha se keposee Kissani Jugoslavia. Siin on sellane kirja mist ei ossaa ehkees sannoo mintäi se ol hyvä, mut se vaa ol, pit lukkee yhelt istumalt, ahmimal, ja niiko Goodreadsis kamu mainihti "Kaikkea en välttämättä ymmärtänyt eikä tarvitsekaan". Mie nyt alottelen sama kirjottajan seuraavaa, Tiranan sydäntä.
I liked all of these, some more than others. Simukka's trilogy has been sold to all over the world and is on its way (hopefully!) to become the next Hunger Games. There were great female detective storytellers like Poznanski and Blaedel I hadn't read before, and some LGBT literature (including Simukka), There is a haunting story of an Iraqian asylum seeker in Finland on the list, and a bloodthrilling novel about Frau Heydrich. But if I could recommend just one book I'd go for Statovci's Kissani Jugoslavia (My cat Yugoslavia) which probably hasn't been translated, at least not yet. It was magical, yet I cannot clearly say why or what was so good about it. I'm going for his second novel next.
sunnuntai 4. syyskuuta 2016
Joo-oh - Yeah
Huomannette, kuinka juuri ja juuri saan piäteltyy innostustain vuuveajast, kelist ja muust sellasest.
You might have noticed how I barely can contain my excitement about the weather, time of year and that kind of stuff.
Täst sen sijaa innostuinkii. Ja tykkäsin.
I did get excited over this, though. Liked it, too.
Iltavuoroo männes sillo tällö käyn kahtelemas lempparkirppiksen.
I check my favourite flea market occasionally on the way to the evening shift.
Viime viikoloppun käin vähä mehäskii. Jotakii sain, mut herkkutatit loistiit poissaolollaa, niitähä mie niiko olin hakemas.
Tried to find porcini last weekend but had to settle for this lot.
Kyytisin tuos viikol sukulaisii ja siin sit pit oikei pysähtyy ja ottaa kuva ko tälläsii ol ilmiintynt tievartee.
I gave a few family members a ride during the week and had to stop to take a pic of this - it says Border Control. These are new, never seen them before.
Saattaa olla, jot välis ol yks tai jopa kaks päivää jottei satant kertaakaa.
There might have been one or two days in between when it didn't rain once.
Mut usseimmite -
But more often than not -
Aarre on tän perusteel Vuokse itärannal, suuripiirtei Patsaal.
The treasure - according to this - lies on the eastern bank of the river Vuoksi. In Rajapatsas most likely.
You might have noticed how I barely can contain my excitement about the weather, time of year and that kind of stuff.
Täst sen sijaa innostuinkii. Ja tykkäsin.
I did get excited over this, though. Liked it, too.
Iltavuoroo männes sillo tällö käyn kahtelemas lempparkirppiksen.
I check my favourite flea market occasionally on the way to the evening shift.
Viime viikoloppun käin vähä mehäskii. Jotakii sain, mut herkkutatit loistiit poissaolollaa, niitähä mie niiko olin hakemas.
Tried to find porcini last weekend but had to settle for this lot.
Kyytisin tuos viikol sukulaisii ja siin sit pit oikei pysähtyy ja ottaa kuva ko tälläsii ol ilmiintynt tievartee.
I gave a few family members a ride during the week and had to stop to take a pic of this - it says Border Control. These are new, never seen them before.
Saattaa olla, jot välis ol yks tai jopa kaks päivää jottei satant kertaakaa.
There might have been one or two days in between when it didn't rain once.
Mut usseimmite -
But more often than not -
Aarre on tän perusteel Vuokse itärannal, suuripiirtei Patsaal.
The treasure - according to this - lies on the eastern bank of the river Vuoksi. In Rajapatsas most likely.
Tunnisteet:
kesä,
kirjasto,
kirjat,
kirpputori,
luonto,
metsä,
nörtti,
suku,
säilöntä,
valokuvaus
keskiviikko 24. elokuuta 2016
No oon olt töis - Well I've been working
Keskityttii lipumyyntii oikei tosissaa ja tulostakkii vissii tul lukuloihe valos.
We concentrated on ticket sales and sold a lot, the visitor numbers were great.
Jokkuu laitto miule kesäl lahjakorti Virkkukoukkusee ja käin nyt sen käyttämäs.
Someone sent me a gift card to the Virkkukoukkunen shop and I used it now.
Usottaks työ jot miul on aika hitomoine kokoelma sadekuuvvii. Täskii kuvas sattaa - olin lähös lenkile ja aittelin et ai ko onkii kiva ko on nätti ilma ja kuivaa, mänin ulos ja hah. Mie en nyt tiijä mite tarkkaa työ tunnetta Linnunradan käsikirjan liftareile, mut siin on hahmo nimelt Rob McKenna jonka kans oon alkant tuntee syyvvää hengeheimolaisuutta.
I have a large collection of pictures of rainy weather from this summer. It was raining when I took this one, too - I was going for a dogwalk and looked outside and thought how nice it looked and how great it was that it didn't rain for a change, only it did anyway. I'm not sure if you know your Hitchhiker's Guide to the Galaxy as well as I do, but there's a character Rob McKenna for whom I have endless sympathy.
Sit ko millo on vähä aikaa satamatta ni perhosii on vaik kui. Neitoperhosii erityisest ja amiraalitkii ilmestyit. Se on kiva.
On the rare occasions when it's not raining: there are lots of butterflies. Which is nice.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
Kiirettä pittää - Been busy
Ensinnäkkii: kirkasta taivasta on olt kova ikävä koko kesän. Nyt sitä on olt. Nautin.
First of all I've missed clear skies this summer. Now it's here. I am content.
Jokapäiväne kasvimaakäynti ja ain tulloo jokkuu seuraks. Usseimmite monta.
Can't visit the veggie patch without company.
Lissää taivasta!
More sky!
Töis alko kuuluu outoo ääntä ja män hetko enneks mie tajusin, jot se ol steppaava kattoikkunalokki.
One day at work I heard a weird sound. It took a minute to realize it was a seagull tapdancing on a skylight.
Nii ja mitä töihe tulloo, virta sielt kottiipäi on olt huomattava. Niiko ykskii päivä ol laukus punkkii ja geekkijuttuloi. Tuon äänikirjan muute lukkoo Stephen Fry, miul on häne elämäkerta mänös, ensimäise osan sain just loppuu ja nyt pääsen kakkosvaiheesee mihi mukkaa tulloo sellanekkii henkilö ko Hugh Laurie.
As far as work is concerned, I continue hauling stuff home. This is the catch of one day - 52 best songs by a Finnish punk band, Tolkien's Kullervo (hey ho Kalevala go) and the Hitchhiker's Guide to the Galaxy audio book, read by Stephen Fry. He's also read all the Harry Potters (IMNSHO the best audio books I've ever listened to) and now I get to explore the universe with him. I'm also reading his memoirs, just finished the first part and now moving to the second phase in which Hugh Laurie comes along. Bliss.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)