Nuiksee! Se ois ensimäine taulukoitu kuukaus pulkas. Kirjasin Excelii kaik ruokaostot, se on sikäl helppoo jot käyn vaa yhes kaupas ja kasvimaal.
Tulos ol se, jot ruokakauppaa män ihmisii osalt alle kolmesattaa täs kuus. Siin on sit mukan vessapaperii ja jäätelöö, ts. käyttötavaraa. Ei paha, sataviiskymppii per lärvi. Elukkaruoka ei olt mukan - siihe upposkii sit aika summa, nii jot nyt sumplitan sitä sit pienemmäks ens kuus. Luut on kalliita ja kissoi kuivaraksut, sillo ko niitä syöp viis kissaa. Nyt miul on sit haasteen tuo summa, kahotaa päästääks lokakuus viel pienemmäl - yritys ja into on ainakii kova. Nyt ko kaik on kirjattu, ni näkköö myös mist voip viel tinkii vähemmäks. Mie oon kuitekii yhe marketi varas, sen mikä "halpuuttelloo" ruokaa ain välil, Lidlii on matkaa kymmenii kilometrilöi yhtee suuntaa, nii jot siel käyvää sit jos on muutakii assiita mut vasite ei toimita lähtee ajamaa. Samote nää miu harrastamat kuivajutut ois huomattavast edukkaampii etnokaupois, mut niitä ei oo likimaillakaa, nii jot kikherneet ja pavut kannetaa nekkii peruskaupast. Netist jos tillais, tulis ain postikulut mukkaa ja se melkei syöp säästön samatie.
Ja tokha tuo kasvimaa perunoinee sipulloinee tekköö isost säästöö, vaik kui ne onkii niitä halvimpii kasviksii, ni silti. Kahtelin muutekii tuota kotimaisuusastetta ostoksis ja oha se aika iso - kalleimmat osa-alueet olliit liha, maito, juusto, leikkeleet ja kahvi, ja ne kaik ol kotimaise valmistaja tuotteita laijastaa.
Nii jot kahotaa kuukauve pääst mitkä on tunnelmat. Haaste on pääl!
I played around with Excel this month and typed in all the grocery store purchases. The result was that this month we spent less than 300 euros on humans, including food, ice cream, candy, cosmetics, toilet papers et cetera (I will not go to the pet food part here at all, it was a stunningly large sum... Bones and dry food are expensive, I tell ya, when you've got seven pets.)
So now I have a number and decided to try if I can decrease it next month. Unfortunately it's a long way to the nearest Lidl, and I don't even know where the closest ethnic food store is located, so I have to make do with this one market which belongs to one of the biggest grocery store chains in the country. Beans and chickpeas and the like would be significantly cheaper in ethnic shops - I could order from the web, but the postage & handling costs would eat up the saved sum right away. (Trust me, I've checked.)
And of course the garden is a treasure with its onions and potatoes, though they are the cheapest veggies of all. As for the "buy local" ideology, I checked the purchases and the most expensive products (milk, meat, cheese, salami, coffee) all were produced by Finnish companies, so I have a clean conscience there - I've done my part and supported domestic production. As I said, it's a long way to the nearest Lidl...
So now I have a number to beat, and a new month is beginning. Challenge accepted.
65 Käsityöt, Kotiteollisuus... ja muukii raskas musiikki käyp, kiitoksii vaa.
keskiviikko 30. syyskuuta 2015
tiistai 29. syyskuuta 2015
Kuujuttuloi - Moon stuff
Juu se superkuu. En laittant ees kelloo soimaa, nukuin suorilt ohi ja pilvistä ja vessaettaha se ol sit siihe aikaa tarjontkii. Tuumasin sit maantai-iltan, jot jos nyt ottas kuitekii muutama kuva ko hää nii täys on, eikä olt kovast pilvistäkkää. Ensihä mie meinasi olla laiska luikur, mänin iha makkarii jalusta kans ja tempasi kuuvvii sielt. Ensiks tulkii tuollasii hienoi taidekuuvvii, mut sit ko hää vähä liikku, alko tulla sellasii mis ol kaks pyörylää ko las taitto valloo. Jot ol se sit ulos mäntävä. En taas niiko yhtää muistant jot mil valotuksil ja aukoil ja muil härpäkkeil mie edellist kuvat oti, nii jot kokkeilemal taas män tikapoika puuhu ja löytyhä ne kraaterit sit ko tarpeeks räpläs.
I didn't bother to set the alarm for supermoon (here at about 5 am) on Monday morning, the weather was so cloudy the night before. But the skies cleared on Monday evening so I decided to take some photos then. The first one, artsy ain't it, was a lucky shot I took from the bedroom window. I got some other artistique photos too until the Moon moved and the glass started to make all kinds of reflections. Finally I gave up and went outside. I didn't have any clue whatsoever of the settings I used when I last took Moon photos, so I experimented all over again and managed to catch the craters.
perjantai 25. syyskuuta 2015
Mänin mehtää - Went to the woods
Minnuu riipi heti aamust uutist polttopulloloist ja ilotulitusrakettiloist ja siit yhest lakanatötteröälypääst Lahes, kene mielest ol oikei oiva ajatus ottaa KKK-tyyline puku pääle ja Suome lippu kättee. Hävettää jot tuollaset uuvatit sannoot ihteesä suomalaisiks (tietyst voipha se olla, jot hyö kutsuut ihtiää iha PERUSsuomalaisiks). Nii jot läksin mehtää ja poimin puolukoita suvuvanhimmale. Lähteis suojauvuin hirvkärpäsilt niksipirkkaniksil. En tohi tänne laittaa kuuvvaa mut se on tuol jos ketä kiinnostaa.
This morning the news were all Molotov cocktails, shooting fireworks at asylum seekers' buses and the fucking idiot from Lahti who thought it a good idea to wear a KKK outfit. I am deeply ashamed that these morons call themselves Finns (I suspect they might even be True Finns, ehm ehm). So I thought fuck this, I'm going to Hogwarts, except it wasn't available, so I went to the woods instead. I picked some lingonberries for grandma, she already has 10 litres of them preserved but she likes fresh berries too. So, I think I've mentioned deer flies, right? They're really annoying little things, they look like flies at first but as soon as they're in your hair the bastards drop their wings altogether and start to look like spiders. They're really hard to kill, you need to pinch them in half with your nails or use a 5 kilo hammer. So anyway, there are many different ways and instructions on how to protect yourself against them. I happened to see one in a magazine a while back and decided to test it. And lo and behold, it worked. I took a selfie if you are interested.
A sit ko mie olin vient marjat ni rupesinkii kokkaamaa (tiijättähä työ, hyvä ruoka, paremp miel). Käin kaivamas vähä perunaa soppaa varte ja samal huomasin jot maa-artisokka alkaa viimosel kukkii. Löytyhä sielt sit jokune mukula ain varre peräst, nii jot otin niitäkii. Sit keiti kunno jauhelihasopa, tein pari pizzaa, porkkanakaku ja siin sit samal pilppusin taas vähä pottuloi ja artisokkii vuokii ja mätkin sipulii ja lehtikaalii pääle ja kermaa ja ne sit kans uunii. Nyt on kolme vuuallista valkosipul-sipul-pottu-artisokka-lehtikaalvuokaruokaa. Miust tuntuu jot se taitaa voittaa tän 101 hyyvvää ruokaa perunast-kilpailu keposee.
Then I decided to bake and cook, because good food is essential to feeling happy (YMMV). I dug some potatoes for soup and happened to notice that the artichokes were finally in bloom. So I dug a few of them up too and yay, there were some roots! I made the soup, a couple of pizzas, a carrot cake and then chopped the sunroots and potatoes and onions and garlic and kale and topped them with cream, and now I've got three ready-made potato casseroles. It's definitely in the top ten of "101 ways to eat potatoes".
Mie en tiijä mikä siin on, mut tää näky syksyl on lohuton ja surulline. Kevvääl se taas on ilone ja piristävä. Jännä juttu.
I don't know why the same image is so sad and despairing in the autumn, yet exhilarating and merry in the spring. Go figure.
This morning the news were all Molotov cocktails, shooting fireworks at asylum seekers' buses and the fucking idiot from Lahti who thought it a good idea to wear a KKK outfit. I am deeply ashamed that these morons call themselves Finns (I suspect they might even be True Finns, ehm ehm). So I thought fuck this, I'm going to Hogwarts, except it wasn't available, so I went to the woods instead. I picked some lingonberries for grandma, she already has 10 litres of them preserved but she likes fresh berries too. So, I think I've mentioned deer flies, right? They're really annoying little things, they look like flies at first but as soon as they're in your hair the bastards drop their wings altogether and start to look like spiders. They're really hard to kill, you need to pinch them in half with your nails or use a 5 kilo hammer. So anyway, there are many different ways and instructions on how to protect yourself against them. I happened to see one in a magazine a while back and decided to test it. And lo and behold, it worked. I took a selfie if you are interested.
A sit ko mie olin vient marjat ni rupesinkii kokkaamaa (tiijättähä työ, hyvä ruoka, paremp miel). Käin kaivamas vähä perunaa soppaa varte ja samal huomasin jot maa-artisokka alkaa viimosel kukkii. Löytyhä sielt sit jokune mukula ain varre peräst, nii jot otin niitäkii. Sit keiti kunno jauhelihasopa, tein pari pizzaa, porkkanakaku ja siin sit samal pilppusin taas vähä pottuloi ja artisokkii vuokii ja mätkin sipulii ja lehtikaalii pääle ja kermaa ja ne sit kans uunii. Nyt on kolme vuuallista valkosipul-sipul-pottu-artisokka-lehtikaalvuokaruokaa. Miust tuntuu jot se taitaa voittaa tän 101 hyyvvää ruokaa perunast-kilpailu keposee.
Then I decided to bake and cook, because good food is essential to feeling happy (YMMV). I dug some potatoes for soup and happened to notice that the artichokes were finally in bloom. So I dug a few of them up too and yay, there were some roots! I made the soup, a couple of pizzas, a carrot cake and then chopped the sunroots and potatoes and onions and garlic and kale and topped them with cream, and now I've got three ready-made potato casseroles. It's definitely in the top ten of "101 ways to eat potatoes".
Mie en tiijä mikä siin on, mut tää näky syksyl on lohuton ja surulline. Kevvääl se taas on ilone ja piristävä. Jännä juttu.
I don't know why the same image is so sad and despairing in the autumn, yet exhilarating and merry in the spring. Go figure.
torstai 24. syyskuuta 2015
Winter is coming
Ka tere ja tervetulloo pimiä puolel! Se män taas syyspäivätassaus, miu ehottomast not lempipäivä on se. Jotkuu ihmist ei tunnu huomaavankaa valo vähenemistä, männööt vaa ja porskuttaat kansalaisopisto kurssiloile ja puhkuut virtaa. Toiset sit taas ei. Voip iha heittää valistunnee arvaukse kumpaa sakkii mie kuulun.
Va ehä mie joute oo olt vaik väsyttäskii vähäse. Sain neulonee säärelämmittimet ja tännää ne toimitin iha kättee, nyt on tekkeil sukkapar pohjosee nuorele miehele ja sit pittää tehä toine sen veljele viel. Sen jälkee jos alottelis vaik jottai korutekeleitä taas viritellä ko ei oo paljo pihit heiluneet puutarhatöihe takkee.
Welcome to the dark side, not sure about the cookies though! Yes, we're past autumn equinox, my NOT favourite day of the year. The dark quarter is here, 3 months to go, keep on going gurl. It's funny how some people do not seem to even notice the lessening light, they just go on with their hobbies and start new courses and what not. Others don't. Educated guess which lot I belong to?
Haven't been idle though. I knitted legwarmers which I handed out today, now I'm working on two pairs of socks for two young gentlemen up north. After those are done, I think I'll try and make some jewellery again. We'll see.
Eijölee sänkipelto, on rypsii tai rapsii, mie hitto heitä toisistaa tunnista kumpaa hää lienöö.
Still no go to the fields, this is some relative of canola plant and it's still there unharvested.
Wanha rouva pääs tännää jo kävelyle, nuoremp herra vässyy melkei parraite pellol mis hänel onkii kunnioitettavat kaivannot, nii jot vein höijät pellole jot wanha rouva voip huilata samal ko toine kaivaa. Tännää ei vissikää olleet myyrät liikentees ko homma mänkii lauluks, hyö siel kaksäänisest veteliit jottai Metsuri koiraa vissikii. Tiijättähä työ, Metsurin koira? Nuoremmat ei oo vissii SIGist kuultkaa?
Since the Old Lady walked with me earlier today, I decided to take the dogs to the field by the house so she can chill out and rest while the younger one digs another trench. He has dug some awesome ones already, but it seems the rodents weren't up and about today, because they decided to have a singing session and howled in beautiful harmony. Sorry 'bout that, dear neighbours.
Va ehä mie joute oo olt vaik väsyttäskii vähäse. Sain neulonee säärelämmittimet ja tännää ne toimitin iha kättee, nyt on tekkeil sukkapar pohjosee nuorele miehele ja sit pittää tehä toine sen veljele viel. Sen jälkee jos alottelis vaik jottai korutekeleitä taas viritellä ko ei oo paljo pihit heiluneet puutarhatöihe takkee.
Welcome to the dark side, not sure about the cookies though! Yes, we're past autumn equinox, my NOT favourite day of the year. The dark quarter is here, 3 months to go, keep on going gurl. It's funny how some people do not seem to even notice the lessening light, they just go on with their hobbies and start new courses and what not. Others don't. Educated guess which lot I belong to?
Haven't been idle though. I knitted legwarmers which I handed out today, now I'm working on two pairs of socks for two young gentlemen up north. After those are done, I think I'll try and make some jewellery again. We'll see.
Eijölee sänkipelto, on rypsii tai rapsii, mie hitto heitä toisistaa tunnista kumpaa hää lienöö.
Still no go to the fields, this is some relative of canola plant and it's still there unharvested.
Wanha rouva pääs tännää jo kävelyle, nuoremp herra vässyy melkei parraite pellol mis hänel onkii kunnioitettavat kaivannot, nii jot vein höijät pellole jot wanha rouva voip huilata samal ko toine kaivaa. Tännää ei vissikää olleet myyrät liikentees ko homma mänkii lauluks, hyö siel kaksäänisest veteliit jottai Metsuri koiraa vissikii. Tiijättähä työ, Metsurin koira? Nuoremmat ei oo vissii SIGist kuultkaa?
Since the Old Lady walked with me earlier today, I decided to take the dogs to the field by the house so she can chill out and rest while the younger one digs another trench. He has dug some awesome ones already, but it seems the rodents weren't up and about today, because they decided to have a singing session and howled in beautiful harmony. Sorry 'bout that, dear neighbours.
tiistai 22. syyskuuta 2015
Uuvuttaa - Feeling tired
Välist ko isköö sellane uupumus et oksat pois. Tokikii tuo lääkkeihe kans vekslaamine on sekkii käynt vähä jaksamise pääle. Pittää huilii ni eiköhä tää jossakii vaihees taas lähe.
Once in a while I feel even more fatigued than usual. Reorganizing my medication has caused some tiredness, too. I need to take it easy for a while.
Käytii toispäin vähä kävelemäs. Kaveri mielest tuolt vastarannalt tul iha selvä hirve haju.
We went for a walk the day before yesterday. She was sure the wind carried the scent of an elk from across the lake.
Käin myös purol pitkäst aikaa. Puro on tonti reunal, vähävetine tähä aikaa vuuvest, ja nimmee hänel ei oo missää kartas tai en oo ainakaa huomant. Nii jot mie nimesi sen Rankkivuoks.
I visited the little stream on the edge of our garden, too. There's not much water at this time of year. I tried to find out if it has a name but there was none in the maps, so I named it Brandywine.
Iltasil ko täs istuksin konnee ääres, pikkukissoist toine tulloo syllii ja pessöö korvat siin. Sit se melkei ain käyp riehumaa ja tilsimää ja siit tietää jot sitä väsyttää, sit ko sen laskoo sylist lattiile se männöö johokii nukkumaa. Mukava lämmike hää on, mut neulomine ei kyl häne kans onnistu.
In the evenings when I sit here at my laptop, this one of the little ones jumps to my lap and washes his ears. Then he usually gets wild which tells me he's really tired, so I set him on the floor and he goes to find a suitable place to sleep in. And knitting with him around - that's impossible.
Once in a while I feel even more fatigued than usual. Reorganizing my medication has caused some tiredness, too. I need to take it easy for a while.
Käytii toispäin vähä kävelemäs. Kaveri mielest tuolt vastarannalt tul iha selvä hirve haju.
We went for a walk the day before yesterday. She was sure the wind carried the scent of an elk from across the lake.
Käin myös purol pitkäst aikaa. Puro on tonti reunal, vähävetine tähä aikaa vuuvest, ja nimmee hänel ei oo missää kartas tai en oo ainakaa huomant. Nii jot mie nimesi sen Rankkivuoks.
I visited the little stream on the edge of our garden, too. There's not much water at this time of year. I tried to find out if it has a name but there was none in the maps, so I named it Brandywine.
Iltasil ko täs istuksin konnee ääres, pikkukissoist toine tulloo syllii ja pessöö korvat siin. Sit se melkei ain käyp riehumaa ja tilsimää ja siit tietää jot sitä väsyttää, sit ko sen laskoo sylist lattiile se männöö johokii nukkumaa. Mukava lämmike hää on, mut neulomine ei kyl häne kans onnistu.
In the evenings when I sit here at my laptop, this one of the little ones jumps to my lap and washes his ears. Then he usually gets wild which tells me he's really tired, so I set him on the floor and he goes to find a suitable place to sleep in. And knitting with him around - that's impossible.
lauantai 19. syyskuuta 2015
Kakkuu! - Cake!
Toi miu kamu täyttää tänää 11 vuotta. Yhes on ryynätty aika monta mehtää ja suota ja kallioo, oltu hirvijahis, kuulosteltu karhuu lähimehtäs, kaikelaista. Nii jot juhla kunniaks tein tännää porkkanakakkuu, samal uunil sit parit valkosipulperunat ja täks päiväks veneperunoi ja lihapullii ja kaurakeksii. Nyt on synttärsankar kakutettu ja kuorsaa.
This buddy of mine has her 11th birthday today. We've been together in the woods and rocks and swamps, we've hunted elk, listened really hard when a bear was nearby - all sorts of woodsy things. So to celebrate I made a carrot cake today. Since the oven was hot, I made some potato casseroles too, as well as baked potatoes and meat balls and oatmeal cookies. The birthday girl has now had her treats and is snoring loudly.
perjantai 18. syyskuuta 2015
Vaarallist elämää - Living dangerously
Mie oon mitant verepainetta viimoset 2 kuukautta vissikii ja koholha ne on, ei maha mittää. Sain sit siihe lääkkeet. Se on tuo oikeepuoleine paketti. Sit aittelin jot hitto, alotan nuo kuitekii vast huomen, nii jot vappaapäivä kunniaks salmiakkii. Elän vaarallisest!
I've been monitoring my blood pressure for about 2 months now, two times a day. Today I went to see the doctor and got beta blockers (the white box on the right). And since liquorice and especially salmiakki (the strong, salty liquorice that Finns appreciate and love and others mostly loathe) raises the blood pressure, I haven't had either in months. Therefore I decided to take a day off and have some. Yeah, danger is my middle name.
Olkii sit sellane syysmyräkäntapane tännää. Lämmi ol, kerra sato ja kunnol satokii, tuuloo, mut nyt illal ol jo iha mukava ilma koiralenkil. Jos mehtä kuivaa, lähen kahtomaa tattiloi viikonloppun jossai kohtaa.
Today it was windy, warm and there was a heavy shower once. Looks like it's going to be a dark and stormy night. Hopefully the woods dry up soon, I'm hoping to go and hunt boletes during the weekend.
torstai 17. syyskuuta 2015
Siivoiluu ja järjestystä - Cleaning and organizing
Meil on iha hyvä kotitonttu, mut tuon siivoomise suhtee sil on kyl hommat iha levällää. Täs ei oo pääst joogaamaakaa parii kuukiertoo, ko lattiit on olt sennäköset ko ois mänt hiekkamyrsky talo läp, sit ois karstattu vähintää kolme lammasta ja viel joku ois ravistelt heinäpaali pitki latteita. Nii jot viimosel tännää tartui imurii ja kuuve tunni aktiivise huhkimise jälkee kaks huonetta ois selätetty, vuu huu! Keittiöst alotteli ja sit ko sain tehnee, laitoi mummovainaa virkkaama liina pöyväle, tää on se mikä ol iha kahvitahroi täys ja mitä en ennää saant kalalanga väriseks vaik oisin uhrant musta kuko keskiyöl, ja minkä sentäi sit pesukonnees värjäsin. Kyl on nättii nyt. En jaksant käyvä silittämmää, oikenoo se ajastaa ihestääkii (miu talouvepito on just tällästä, mone mielest iha kelvotonta).
Our house elf is a really nice creature (not Kreacher, ha ha, you get it? Harry Potter?) but there is much to hope for concerning cleaning. I waited for a month or two for it to do its job, but nothing happened. So I finally took up the task. I haven't been able to do yoga for months because the floors looked like there had been a sandstorm, then someone had carded the wool of at least three sheep, and finally someone had shaken a hay bale on top of it all. It took me six hours to clean two rooms, including vacuuming, surface cleaning and putting away things I'd left here and there, so yes I'll have to continue another day (when the back pain allows it). Anyway, I finished the kitchen so I spread this tablecloth on the table - my late Granny crocheted it, and it was all coffee stained and I couldn't get them off no matter what I did, I even thought of sacrificing a black rooster at midnight, so I dyed it green some time ago and now it's presentable again. Look I made pretty. (No, I didn't iron it. Ironing is a complete waste of time, and that pretty much sums up my idea of running a household.)
Eilisiltan käin läpi kaik muistikirjat mihi oon riipustelt mitä millokii ja kirjotin tarpeellisimmat tähä miu aarteesee, viivotettuu Moleskine Hobitti-muistikirjaa ja merkkasin viel lippusil mitä on missäkii. Näit on heil vieläkii ja koha mie vähä vaurastun, meinaan tilata ne KAIK ja säilyttää niitä lippaas ja silitellä jot AAARRRRRE. Nyt on melkei kaik tärkiit jutut talles täs, täst tulloo sellane aina mukan oleva, mikä männöö sit öiks yöpöyväle jot ko mie keskel yötä herrään välilevy vihlasuu ni voin kirjottaa sit sen tuleva bestselleri-idean samatie yllääle jottei unohu. Viime yön näi nii hauskaa unta jot heräsin siihe ko nauroin, mut arvatkaas oliks tää yöpöyväl jot oisin saant kirjannee ylös? No ei olt, nii. Mie syytän kotitonttuu siitäkii, se ol ruoja tietyst käynt tän piilottamas.
Yesterday evening I gathered all the notebooks I've scribbled into and rewrote all the good stuff into MY PRECIOUSSSSS, this Moleskine Hobbit-themed notebook. Then I marked different parts while I was at it. Moleskine still have some pieces of this series and as soon as I win the lottery, I will buy all of them. Every. Single. One. I'm planning on carrying this everywhere with me so I can write down whatever comes to mind, the plan includes keeping it on the nightstand so whenever I'm woken up by my lovely little vertebra, I can instantly write down the ideas for the next bestseller. Last night I had a dream so funny that my own laughter woke me up, but was the notebook there so I could have written it down? No damn right it wasnt. I blame the house elf for hiding it somewhere.
keskiviikko 16. syyskuuta 2015
Laatikkoleikkii - Playing with boxes
Mie oon ottant taltee kaikekokosii pahvilaatikoita pitkä aikaa. Osast tulloo muistikirjakansii ja osast erilaisii säilytysratkasuita sinne ja tänne ja tottaha mie käytän noita postitukseskii, hito järkii ostaa laatikkoo postist lähettämistä varte ko niitä kerra on. Suuripiirtei puoltoist vuotta oon suunnitelt jot pies järjestää sukka- ja alusvaatelaatikko - siin on nähkääs tiettyi huonoikii asioi jos sattuu olemaa kaappigootti, ja kaik ihovastaset vaatteet tuppaat olemaa mustii. Siin ko aamuhämäris keskel talvee avvaat laatiko ja alat ehtii jotakii ja vastas on sellane epäselvä musta kasa, ni hermoha siin männöö. Nyt on laatikot päällystetty (eihä se ois olt ensikää tarpee, mut mie halusin) ja vaatteet mätetty niihi aihepiireittäi. Sit ko käs tottuu, ni ei ko ottaa oikiist laatikost tarpeellise vaatekappalee vaik silmät kiine.
I've been saving cardboard boxes in all sizes for a while now. They're great material and practically free (well, that depends on what there was when you bought the box, but you get the point). Some of them became notebook covers the last time I made them, some get to be mailed to friends, others end up as organizers for a variety of stuff. This time I finally decided to actually do the carefully planned project of making organizers for my socks & underwear. So I covered the boxes with paper (a totally unnecessary thing, but I felt like it) and then filled them with different garments. There are drawbacks for being a goth privately, you see - in the winter it's dark, you wake up, open the drawer and try to find something and all you see is a big black pile of fabric. Now that they're organized (you do know that #winteriscoming, right?) I'll have some time to teach myself where's what, and then in the wintertime I just open the drawer and pull out the garment I need.
Miu migreenlääke loppu ja ko mänin hakemaa uutta, selviskii, jot resepti ol käytetty sekkii loppuu. Samal selvis jot miul on olt 72 migreenii viime lokakuust tähä syyskuuhu - sen ver lääkettä oon syönt. Mie oon nii onnellises asemas, jot miu lääke temajaa alle tunnis, kaikil ei tosiaa oo nii hyväst assiit. Jälkeepäi oon kyl hito väsynt, mut muute iha toimintakykyne. No, kuitekii, sain resepti uusittuu ja mänin tännää sit ostamaa uutta pakettii, ja siin sattu sit olemaa tarjoukses tällästä uutta käsvoijetta ja tester. Testasin ja sehä män nahkaa jot humps eikä jättänt minkäälaista rasvasta kelmuu kässii, nii jot mie oli helppo ja tärväsin neljä euroo tähä, miu elämätyylil ko käet joutuut melko kovale käytöle ja se näkkyy nahas kyl. Sit käytii seuraavalaine keskustelu:
Mie: "Kuikha moni tietää mist arganöljyy saahaa, hehe."
Farmaseutti: "Kyl se edustaja tais jotakii sannoo, mut en nyt muista..."
Mie: "Marokos vuohet kiipijäät puuhu - arganpuuhu - ja syövät sen hedelmii. Sit ne kakkiit ne sulamattomat siemenet ja sit niist puristettaa öljyy ja se on kova sana kosmetiikkateollisuuves."
Farmaseutti: "No se edustaja ei tosiaa tuollasest mainint!"
Mie: "Voip olla jot on viisaampaa jot siekää et muista täst asiakkaile kertoo!"
Ja sit myö naurettii.
Nii jot jos nyt oot heittämäs arganöljytuotteita roskii ko tän kuulit, elä hitos heitä, anna miule. Minnuu ei haita jos hää on vuohe läp käynt, hyvä öljy se on, sitä saap sellasenaakii ostaa ja oon harkint aromaterapiatarkotuksii, mut en oo saant viel aikasiks ja hinnakastakii se on. Mut mite viisas on marokkolaine! Vuoh kerrää hänele siemenet, ottaa niist ruuva itellee, ja sit lahjottaa siemenet omistajale joka myyp ne etteepäi (ja eppäilemättä syöp vuohe antamaa maitoo ja lopuks viel sen vuohekii.)
Vaik ei sillä, viel viksump on indonesialaine. Googlaaha Kopi Luwak.
I ran out of migraine pills and had to renew the prescription, which also means I realized I've had 72 migraines from October 2014 to September 2015. I am lucky though, my migraine pill works really well - it takes usually less than an hour until the pain is gone. I'm just fatigued afterwards, but otherwise fully functional. Anyway, I got a new prescription so I went to the pharmacy today to buy the pills and there was this lotion, made in Finland, argan oil, for sale. There was a tester too, and the cream was great - it absorbed so fast and didn't leave any kind of residue on the skin. And my hands are nearly always dry, full of cuts and sores and stuff, with my lifestyle it's unavoidable so I needed a new hand cream anyway. It cost 4 euros. While buying it we had this discussion with the pharmacist:
Me: "I wonder how many people know how argan oil is produced *chuckle*"
Pharmacist: "Well the sales person did say something about it, but I can't remember."
Me: "In Morocco goats climb the argan trees, they eat the fruit and then they poop the seeds which are then pressed for oil and the oil is really hot stuff in cosmetics industry."
Pharmacist: "They sure did not mention that!"
Me: "Come to think of it, it might be wise if you didn't mention it to potential customers either!"
And then we laughed.
I gotta raise my hat to the Moroccans. The goats feed themselves with the fruit, they give their owners milk (and, ultimately, their meat too) but then they also donate this really expensive shi... stuff to them - that's farming done right. Although the smarter people still, I think, are the Indonesians. All you need to do is google Kopi Luwak.
tiistai 15. syyskuuta 2015
Arki - Everyday life
Valmista! Yhteesä puol killoo kuivattuu elikkäs vastaa viittä killoo tuoretta. Eikhä näil kevvääsee päästä.
And done! 500 g dried veggies equals 5 kilos fresh. I think we'll manage with this batch until spring.
Leipomapäivän aittelin pittää, toine vaihtoehto ois olt siivota eikä huvittant.
I was pondering whether to clean the house or bake. Baking won.
Alottelin tilattui säärystimmii.
I started knitting the legwarmers I was asked to make.
Ja nyt ois toine pari ylipolvesukkii valmiin, ei iha kerint La Vueltan aikan, mut en mie kyl kerint kaikkii etappiloi kahtomaakaa jot ei ihme.
And I finished knitting the thigh-high socks, finally. Not actually quite in time until La Vuelta ended, but then again I didn't have time to watch all the stages, either.
maanantai 14. syyskuuta 2015
Kaho, säilöntää! - Oh look, I'm preserving!
Kuivur hurisoo. Sain sellerii ja palsternakkaa ja niiolle juurikassavotta II on tehty. Osa män taas pakkasee ja osa jääkaappii, jos huomen söis soppaa, mut valtaosa kuivurii.
The dehydrator is at work again now that I got the celery and parsnip from the store.
Jos sais tänää pitkät sukat pois puikkoloilt, ni pääsis tekemää täst säärystimmii, sit ois pyyvetty kaks parrii duudsonsukkii ja sit viel ne turvapaikahakija sukat. Ei lopu hommat.
A friend of mine asked me to knit legwarmers, today I finally met her to get the yarn. I've also been asked to knit two pairs of Dudeson socks and then the pair for an asylum seeker. So there'll be plenty of knitting in the upcoming weeks.
Luumuhilloo, mansikkahilloo, marjamehhuu, hapankaalii, salsaa. Alkaa olla aika hyväs mallis jääkaapi alaosasto. On siel vähä valmiikskaivettuu pottuukii ja porkkanaa jätin porkkanakakkuu varte.
The lower part of the fridge acts like a cellar. There's plum jam, strawberry jam, currant juice, sauerkraut, salsa. Not bad at all. And some potatoes of course, and I spared some carrots for carrot cakes.
Ensi mie olin, et pies siivota. Sit mie olinkii, et mitä hittoo ko juurikkaat lentelööt kuitekii. Kätevä emäntä ei ain oo siisti emäntä, mut ainakii se tajuaa olla tekemättä turhaa työtä! Siivotaa sit koha viel leivotaa ekaks, miule tuo jauhoi pöllyymine on jotekii sissäärakennettu ominaisuus.
During the weekend I was going to clean the house, but then I realized I still had the Veggie Adventure Part II coming up and ditched the idea. There's no point in wasting time and energy for a useless purpose. And I'm going to bake before I'm cleaning up, because someone has installed a feature in me that makes it impossible not to spread flour around when I'm baking. So there.
sunnuntai 13. syyskuuta 2015
Vottepaserpa
Tää on niiko wanha karjalaine perinneruoka tää, kääntysköhä tuo vähä jot "sitä mitä sattuu olemaa". Eikä oo vaikii tehä. Lisäysjärjestykses: öljy, sipul, valkosipul, soijarouhe, vesi, mausteet, tölkilline paseerattuu tomaattii, liemkuutio, vettä lissää, täysjyväpastaa, huuhotut punaset linssit, härkäpapurouhetta kouralline, kuivattui keittojuurikkaita (nii just ne mitä mie vast tein), vettä lisätää jos alkaa kuivahtaa. Keitetää pienel tulel nii kauva jot pasta on kypsää. Hintaa vissikii alle euro isole kattilale. Oon teht tätä ennekii ja yleesä laitan chorizoo sekkaa, mut nyt ei sattunt olemaa ja oikeestaa tää ol parempaa ilma sitä.
Tää viikko ol hävikkiviikko ja kaikelaista tietoo ol uutisis ja Martoil ja joka paikas mite hävikkii voip vähentää. Tälläsee muhennoksee ois upont vaik mitä tähteitä, mut nyt just ei olt mittää ni ei pääst demoilemmaa. Miu oma akilleekantapää on heviosasto, jos on enemp rahhaa, ostelen hedelmää ja vihannesta ja sit hups ne onkii jo ylkypsii ja sit kaivellaa netist ohjeita mihi ne vois upottaa. Onneks nyt on tult säilöttyy ilmasta marjaa ja muuta - talvel välist ananaspurki ostan kaupast ja banaanii, ko se on loistava välpala ja ylkypsät voip piilotella vaik pirtelöö tai banaanlettuloihe, mut muute koitan pittää tolkun mukan heviosastol pyöries. Ko kuitekii on pakastin täys marjaa montaa sorttii, ja hevipuolel on Suomes hito kallista. Mut mitä muihi tulloo, ni maitotuotteis voip vetää rankastkii päiväykse yli, liha kannattaa pakastaa jos sitä enemmä ostaa kerral, samote leipä, nii jot ykköskonsti häviki vähentämisee miu mielest on kyl pakastin. Sellase jos saap hommattuu, ni elämä helpottuu kummast.
An old Karelian dish called "Whatever you've got". Oil in the pan. Add chopped onions and garlic. Then soy meat and water with spices. Then a can of tomato passata, a stock cube, add some water, whole grain spaghetti, lentils, some crushed fava beans (this is from a store, made of boiled then dried fava beans so it can be added to a dish directly) and a handful of the veggies I just dried. Let simmer and add water when needed. I've done this before with chorizo, but now I had none and quite frankly it tasted better without it.
This week was a theme week, the news and several organization tried to raise awareness of the cost (and sheer stupidity) of wasting food. This dish is just perfect for getting rid of any leftovers - I didn't have any today, so I could not demo it. But I am no saint here - my Achilles' heel is fruit and vegetables. If I had the money, I'd shop all kinds of fresh stuff and then suddenly realize I've done nothing with them and they're not so fresh anymore. Both are expensive in Finland, too. Nowadays I don't have the opportunity of wasting money, fortunately, so I've cut back on buying them. I may buy an occasional can of pineapple, and bananas are really good pricewise as well as nutritionally & keeping hunger away, but otherwise I walk straight past the fruit shelves. I've got berries in the freezer, anyway. The freezer is my best advice for reducing food waste anyway. Try to get one of those and life is suddenly much easier. And with dairy products the best before dates are more like guidelines anyway, I trust my nose with them.
lauantai 12. syyskuuta 2015
Pellol, rannal ja rajal - In the fields, on the shore and at the border
Tää on ohraa, jos työ että oo opiskelleet maa- ja mehtätaloutta valinnaisen aineen yläasteel niiko mie. Tai jos muute ei muistu mielee. Ohras on pitkät vihneet, rukkiis huomattavast pienemmät ja....
That's barley, if you haven't studied these at school (like I have) or grown on a farm in the country (like I did). Barley has long awns, rye has shorter ones and...
...vehnäs niit ei juurkaa ole. Nyt jos jokkuu viel puis nää viljat, ni pääsis pelloile kävelemmää. Toise viljapellos ko ei näätse kävellä.
...wheat has practically none. Hope these will be harvested soon, I'd like to walk on the fields but cannot. You just do not walk in another's crop.
Tul vähä niiko boonuskesä tännää. Lämmi ol ja tyyntä.
We got a bonus summer in September, go figure.
Täs sitä seistää wanhal rajal. Wanhal niiko Pähkinäsaar 1323 tai Uuskaupunk 1721, sillei wanhal.
Standing on an old borderline (old as in Pähkinäsaari 1323 or Uusikaupunki 1721).
Pörriäine. Alalaji "tuntemato".
Dragonfliensis unknowniensis.
2010 myrskyt kaatoit puita, osan mukan läksiit sammaletkii kävelemmää. Sielt alta ko paljastu kallio ni hoksasin jot hitto, täälhä on jääkauve jälkii. Oon mie kuvant näitä ennekii, mut nyt käin uuvestaa.
In 2010 the storms did a lot of damage in the woods, trees fell and some took the moss with their roots. Soon after I noticed the rock which had been hidden under the moss bears the marks of the glacier of the Ice Age. I've taken photos before but needed to go back and get some more.
Tuolta se tuli ja tuonne se mäni.
The direction of the retreating glacier.
Se tek kivise käärmeekii.
It made this beautiful stone snake, too.
Toine pörriäine, alalaji sama.
Another unknowniensis Dragonfliensis.
Tää näytti sanovan jot "Jou!" ja heiluttel miule sarviaa.
This dude wiggled his antennae and clearly said "Yo!"
Vähä myöhäshä tää kesä tänä vuon tul, mut pääassii jot tul.
Yeah the summer was a little late this year, but it came, so no complaints here.
Ta-dah, ehkä miu lempiruokain - tai ainakii yks niist. Venepottuloi omast Siiklist, vähäse possuu, vähä halloumii, vähä oliivii ja fetaa, pari aurinkokuivattuu tomaattii ja ol siel kurkkuviipaleitakkii lautasel. Herraisä tää on hyyvvää. Ja halpaa! Tän lautasellise jälkee jaksoin keitellä loput kriikunat hilloks, oiskoha tuota viitise litraa nyt yhteesä ja osan oon antant poiskii. Ja puihi jäi viel jokune puolkypsä kriikuna(kilo)... noh, näil männää.
My favourite dish, or at least one of them: oven-baked potato wedges (homegrown potatoes, naturally), a piece of pork, some halloumi, olives, feta and sun-dried tomatoes. Cucumber slices too to add a bit of freshness. Delicious, yet cheap. The meal gave me energy to cook the rest of the damson jam, there's about 5 liters of it, and I already gave some away. And there are still some (kilos of) damsons in the trees... oh well.
perjantai 11. syyskuuta 2015
Puus ja mehäs - Up a tree and in the woods
Ei löytynt kylält tännää kotimaista sellerii eikä palsternakkaa, nii jot jätin lanttu kakkose varttumaa tulevii juurikastoimituksii elikkäs alkuviikkoo. Kiipesin sen siijjaa luumupuuhu. Tai vissikii tää on kriikuna oikeest. Viistoist litraa (tähä sellane kauhistunt hymiö).
I checked the stores at the village today, and there was no celery or parsnip from Finland available. I refuse to buy this kind of cheap vegetables from Europe - they DO grow here, without any additional energy, so it's really stupid to haul them from abroad. So, I'm waiting for deliveries on Monday, until then the glorious rutabaga is safe. There's no point in dehydrating it by itself either because the dehydrator would not be full. So instead I climbed the plum tree (well, I suppose they're damsons, really) and got a whopping 15 litres. (Insert an astonished, nearly frightened smiley here).
Sit sen jälkee lähettii käymää mehäs, ko suvuvanhin tykkää puolukast. Mie en ite ossaa sitä oikei arvostaa, mut kerrään mieluust muile ja vähä vajjaa marjaämpäri keräsi vähäs ajas huomen toimitettavaks. Mehtävahtikaver ol turvana, karhujahti on männeillää joskaa viel ei taija olla montaa kaatoo, nii jot turvaa pittää olla. Sekkää ei kyl syö puolukkaa, mut mustikkaa vetel sujuvast ussiimma litra..
Ite asjas tännää osuin suvuvanhimma kerrostalos hissii setän kans, hää ol just tulos karhujahis assee kans, nii jot sain jahtikuulumist päivitettyy. Viksui ovat karhut, jallittaat nii koirii ko mehästäjätkii, mut senhä suomalaist on tienneet ain jot ei ole tyhmä elukka se. Ja se jos mikä on nimeommaa koirast kii ja paljo - tää miu kaver, karhukoira vaik onkii, ei oo millokaa osallistunt karhujahtii. Eikä miu puolest kyl osallistukkaa. Muutama hirvi sil on listal ja se on iha tarpeeks.
Nii, petohavaintokanna mukkaa on muute ilveksetkii taas liikkeel iha tuos naapuris, emo ja kaks pentuu. Ilmaks koirat on pitäneet metelii viime aikoin.
We decided to go to the forest for a while, grandma likes lingonberries and I like to pick them although I personally have not learned to appreciate the taste. Got nearly 5 liters in a short while. We means myself and my security guard, seen in the picture eating blueberries - she doesn't appreciate lingonberries either. The bear hunting season is on, so it's wise to have the dog with you in the woods.
This morning I visited grandma and at her house held the elevator door to a gentleman who was just returning from a bear hunt with his rifle, so I got fresh hunting news (no kills so far) while riding the elevator with him. He said the bears seem to outsmart everyone this year, dogs and hunters alike. The Finns have always respected the intelligence and strength of the bear so in that sense it's nothing new, and bear hunting more than any other hunting method depends of the quality of the hunting dog. My pal here, though she is a Karelian bear dog, has never been tested for bear, nor will she be. She's got a few elks on her achievement list and it's quite enough for me.
I also checked the sightings database and learned that there are lynxes on the move in the neighbourhood, a female with two cubs. No wonder the dogs have been barking like mad lately.
Kuivaamisest - About dehydrating
Kuivur hyrräs pitki iltaa ja enne yötä ol ensimäine satsi valmis.
The dehydrator hummed all evening and before nightfall the first batch was ready.
Miu kuivuriin on niitä halvimpii malliloi, joku ABC tai joku, en muista merkkii. Siin on kuus tassoo ja neljä vähintää pittää olla käytös yhtä aikaa jot ilma kiertää oikeittai. Tasot on muoviset ja pestävät, mut ei verkkomalliset niiko niis kalliimmis. Hyvi toimii tää, oon kuivant aika paljo etekii kasviksii ja sienii. Lihan kans en oo viel koittant mut pitänöö jonkuu kerra testata joku kuivalihakii tekeminen. Tehoja on kolme, sienile ja esmes nokkosele ei käy ko ykköne, nää juurikkaat kuivasin kakkosel.
My dehydrator is a cheap model, called ABC something, not a famous brand or anything. It's got 6 platforms and at least 4 need to be piled up so the air flows properly. The platforms are plastic and washable. This works fine - I've dried a lot of veggies and mushrooms with it. Never tried making dehydrated meat yet, but I will someday. The device has three temperature/power settings - the mildest one works well with mushrooms and nettles, for instance, for this batch I used setting number two.
Iltasil levitteli sit ensimäise satsi jäähtymää leivipaperi pääle ja ko olliit jäähtyneet, pistin vaakaa. Valmista kuivaa tul 250 grammaa mikä vastaa kahta ja puolta killoo tuoretta. Toises satsis lienöö suuripiirtei sama ver. Nyt ko tien kastiketta, pattaa, muhennosta tai soppaa, otan ain kourallise tätä ja heitän sekkaa, se kerkiää hyväst turvota siin ruuvalaito aikan ja antaa mehevyyttä ja vitamiinii ruokaa ko ruokaa.
In the evening the first batch was dry so I spread it to cool and then weighed it, it was about 250 grams which equals 2,5 kilos. The second batch is about the same size I think. So now I have this mix to be added in sauces, pots, casseroles and soups - it's so fine it doesn't need extra soaking time, but gives food vitamins and a richer taste.
The dehydrator hummed all evening and before nightfall the first batch was ready.
Miu kuivuriin on niitä halvimpii malliloi, joku ABC tai joku, en muista merkkii. Siin on kuus tassoo ja neljä vähintää pittää olla käytös yhtä aikaa jot ilma kiertää oikeittai. Tasot on muoviset ja pestävät, mut ei verkkomalliset niiko niis kalliimmis. Hyvi toimii tää, oon kuivant aika paljo etekii kasviksii ja sienii. Lihan kans en oo viel koittant mut pitänöö jonkuu kerra testata joku kuivalihakii tekeminen. Tehoja on kolme, sienile ja esmes nokkosele ei käy ko ykköne, nää juurikkaat kuivasin kakkosel.
My dehydrator is a cheap model, called ABC something, not a famous brand or anything. It's got 6 platforms and at least 4 need to be piled up so the air flows properly. The platforms are plastic and washable. This works fine - I've dried a lot of veggies and mushrooms with it. Never tried making dehydrated meat yet, but I will someday. The device has three temperature/power settings - the mildest one works well with mushrooms and nettles, for instance, for this batch I used setting number two.
Iltasil levitteli sit ensimäise satsi jäähtymää leivipaperi pääle ja ko olliit jäähtyneet, pistin vaakaa. Valmista kuivaa tul 250 grammaa mikä vastaa kahta ja puolta killoo tuoretta. Toises satsis lienöö suuripiirtei sama ver. Nyt ko tien kastiketta, pattaa, muhennosta tai soppaa, otan ain kourallise tätä ja heitän sekkaa, se kerkiää hyväst turvota siin ruuvalaito aikan ja antaa mehevyyttä ja vitamiinii ruokaa ko ruokaa.
In the evening the first batch was dry so I spread it to cool and then weighed it, it was about 250 grams which equals 2,5 kilos. The second batch is about the same size I think. So now I have this mix to be added in sauces, pots, casseroles and soups - it's so fine it doesn't need extra soaking time, but gives food vitamins and a richer taste.
torstai 10. syyskuuta 2015
Kahe kilo lanttu! - A rutabaga that weighs 2 kilos!
Otsikkoha tulloo tietenkii täst, krediitit iloselle kahe kilo siia pilkkijäle!
The header gives credit to this happy ice fisher, who stormed the Finnish-speaking web a few years ago and was so happy to catch a siika (European whitefish) that weighed awesome 2 kilos. Sorry if some of this is lost in translation or cultural differences...
Kaikkee kivvaa perunast-rojekti ol tauol toisekii päivä, tein nachovuokaa Kotikoki ohjeel joskii ainha mie näitä vähä muuntelen. On muute hyyvvää vaikkei kuvast uskos. Mie ko näätse tein sitä tacokastike/salsa/mikäliesoossii, ni samantien sit tätä.
The project "101 ways to eat potatoes" was on hold for another day - I made the taco sauce/salsa yesterday, so I had good reasons to make a nacho casserole. Yummy it is, though the photo might not look like it.
Nii se kahe kilo lanttu, se näyttää tuolt ja niit on tuos kaks. Ostin myöskii porkkanaa, purjoo, sellerii ja palsternakkaa. Sit ei ko pilkkomaa, raastamaa, kuorimaa. Nyt on ensimäine kuivurilline tulos ja toisee tarpeet, kolme pussillist keittojuurikkaita pistin pakkasee ja ko pesin nää sen ver hyväst, ni kuorist keitin viel kasvislieme. Se on nyt jäähtymäs ja sen jälkee se männöö pienis eris pakkasee kastikkeita varte. Mut nuo kuivatut ol niiko se päänumero täs, viime vuon tein valmista tavaraa muistaaksei 200 grammaa ja se piisas huhtikuule. Nyt tien ainakii tuplat, ko saatan antaa osan poiskii. Nii ja toine lanttu on viel korkkaamatta kokonaa.
A two-kilo rutabaga looks like that, there are two of them there. Huge! I bought carrots, leek, celery and parsnip, too, then I peeled, chopped and grated. This lot turned into about 3 litres of soup veggies (freezer), 3 litres of veggie stock (which I will freeze in small quantities to be used in sauces) and, the main point here, one full dehydrator which is humming beside me right now. When the first batch is dry, I still have another one to dehydrate. I store this mix in glass jars and use it by the handful when making sauces or soups. Last summer I made about 200 grams of it, which lasted until April, this year I'm doubling the amount as I'm planning to give some away, too. And yeah, that was just the first rutabaga I used. Like I said, they're huge.
The header gives credit to this happy ice fisher, who stormed the Finnish-speaking web a few years ago and was so happy to catch a siika (European whitefish) that weighed awesome 2 kilos. Sorry if some of this is lost in translation or cultural differences...
Kaikkee kivvaa perunast-rojekti ol tauol toisekii päivä, tein nachovuokaa Kotikoki ohjeel joskii ainha mie näitä vähä muuntelen. On muute hyyvvää vaikkei kuvast uskos. Mie ko näätse tein sitä tacokastike/salsa/mikäliesoossii, ni samantien sit tätä.
The project "101 ways to eat potatoes" was on hold for another day - I made the taco sauce/salsa yesterday, so I had good reasons to make a nacho casserole. Yummy it is, though the photo might not look like it.
Nii se kahe kilo lanttu, se näyttää tuolt ja niit on tuos kaks. Ostin myöskii porkkanaa, purjoo, sellerii ja palsternakkaa. Sit ei ko pilkkomaa, raastamaa, kuorimaa. Nyt on ensimäine kuivurilline tulos ja toisee tarpeet, kolme pussillist keittojuurikkaita pistin pakkasee ja ko pesin nää sen ver hyväst, ni kuorist keitin viel kasvislieme. Se on nyt jäähtymäs ja sen jälkee se männöö pienis eris pakkasee kastikkeita varte. Mut nuo kuivatut ol niiko se päänumero täs, viime vuon tein valmista tavaraa muistaaksei 200 grammaa ja se piisas huhtikuule. Nyt tien ainakii tuplat, ko saatan antaa osan poiskii. Nii ja toine lanttu on viel korkkaamatta kokonaa.
A two-kilo rutabaga looks like that, there are two of them there. Huge! I bought carrots, leek, celery and parsnip, too, then I peeled, chopped and grated. This lot turned into about 3 litres of soup veggies (freezer), 3 litres of veggie stock (which I will freeze in small quantities to be used in sauces) and, the main point here, one full dehydrator which is humming beside me right now. When the first batch is dry, I still have another one to dehydrate. I store this mix in glass jars and use it by the handful when making sauces or soups. Last summer I made about 200 grams of it, which lasted until April, this year I'm doubling the amount as I'm planning to give some away, too. And yeah, that was just the first rutabaga I used. Like I said, they're huge.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)