Meil on iha hyvä kotitonttu, mut tuon siivoomise suhtee sil on kyl hommat iha levällää. Täs ei oo pääst joogaamaakaa parii kuukiertoo, ko lattiit on olt sennäköset ko ois mänt hiekkamyrsky talo läp, sit ois karstattu vähintää kolme lammasta ja viel joku ois ravistelt heinäpaali pitki latteita. Nii jot viimosel tännää tartui imurii ja kuuve tunni aktiivise huhkimise jälkee kaks huonetta ois selätetty, vuu huu! Keittiöst alotteli ja sit ko sain tehnee, laitoi mummovainaa virkkaama liina pöyväle, tää on se mikä ol iha kahvitahroi täys ja mitä en ennää saant kalalanga väriseks vaik oisin uhrant musta kuko keskiyöl, ja minkä sentäi sit pesukonnees värjäsin. Kyl on nättii nyt. En jaksant käyvä silittämmää, oikenoo se ajastaa ihestääkii (miu talouvepito on just tällästä, mone mielest iha kelvotonta).
Our house elf is a really nice creature (not Kreacher, ha ha, you get it? Harry Potter?) but there is much to hope for concerning cleaning. I waited for a month or two for it to do its job, but nothing happened. So I finally took up the task. I haven't been able to do yoga for months because the floors looked like there had been a sandstorm, then someone had carded the wool of at least three sheep, and finally someone had shaken a hay bale on top of it all. It took me six hours to clean two rooms, including vacuuming, surface cleaning and putting away things I'd left here and there, so yes I'll have to continue another day (when the back pain allows it). Anyway, I finished the kitchen so I spread this tablecloth on the table - my late Granny crocheted it, and it was all coffee stained and I couldn't get them off no matter what I did, I even thought of sacrificing a black rooster at midnight, so I dyed it green some time ago and now it's presentable again. Look I made pretty. (No, I didn't iron it. Ironing is a complete waste of time, and that pretty much sums up my idea of running a household.)
Eilisiltan käin läpi kaik muistikirjat mihi oon riipustelt mitä millokii ja kirjotin tarpeellisimmat tähä miu aarteesee, viivotettuu Moleskine Hobitti-muistikirjaa ja merkkasin viel lippusil mitä on missäkii. Näit on heil vieläkii ja koha mie vähä vaurastun, meinaan tilata ne KAIK ja säilyttää niitä lippaas ja silitellä jot AAARRRRRE. Nyt on melkei kaik tärkiit jutut talles täs, täst tulloo sellane aina mukan oleva, mikä männöö sit öiks yöpöyväle jot ko mie keskel yötä herrään välilevy vihlasuu ni voin kirjottaa sit sen tuleva bestselleri-idean samatie yllääle jottei unohu. Viime yön näi nii hauskaa unta jot heräsin siihe ko nauroin, mut arvatkaas oliks tää yöpöyväl jot oisin saant kirjannee ylös? No ei olt, nii. Mie syytän kotitonttuu siitäkii, se ol ruoja tietyst käynt tän piilottamas.
Yesterday evening I gathered all the notebooks I've scribbled into and rewrote all the good stuff into MY PRECIOUSSSSS, this Moleskine Hobbit-themed notebook. Then I marked different parts while I was at it. Moleskine still have some pieces of this series and as soon as I win the lottery, I will buy all of them. Every. Single. One. I'm planning on carrying this everywhere with me so I can write down whatever comes to mind, the plan includes keeping it on the nightstand so whenever I'm woken up by my lovely little vertebra, I can instantly write down the ideas for the next bestseller. Last night I had a dream so funny that my own laughter woke me up, but was the notebook there so I could have written it down? No damn right it wasnt. I blame the house elf for hiding it somewhere.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti